Digitaalisen hoidon logistiikkajärjestelmän vaikutus hoidon kestoon, asiakastyytyväisyyteen ja vuorovastaavien kuvaamaan työn kuormitukseen päivystyspoliklinikalla

Kirjoittajat

• Desale Tewelde Kahsay Anestesiologia ja tehohoito, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Turku
• Sanna Salanterä Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto sekä Turun yliopistollinen keskusssairaala, Turku
• Janne Engblom Matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Turku
• Mikko Häikiö Lapin sairaanhoitopiiri, Rovaniemi
• Laura-Maria Peltonen Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, Turku

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.109942

Avainsanat:

päivystysyksikkö, digitaalinen tietojärjestelmä, hoidon kesto, tyytyväisyys [http://www.yso.fi/onto/yso/p1832], työkuorma

Abstrakti

Digitaalisten tietojärjestelmien käyttöönoton ensisijainen tavoite terveydenhuollon organisaatioissa on parantaa hoitoprosesseja ja tuloksia, mutta tutkimuksia, joissa mitataan digitaalisten tietojärjestelmien vaikutusta päivittäisen toiminnan johtamiseen työnkulun näkökulmasta, on vielä vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää digitaalisen hoidon logistiikkajärjestelmän vaikutusta potilaiden hoidon kestoon, palveluita käyttävien tyytyväisyyteen ja vuorovastaavien raportoimaan työn kuormitukseen päivystyksessä.

Tutkimus tehtiin pitkittäisellä asetelmalla. Kolme yksikköä osallistui tutkimukseen; interventioyksikkö, kontrolliyksikkö A (ei tietojärjestelmän käyttöönottoa) ja kontrolliyksikkö B (tietojärjestelmä jo käytössä). Aineistoa kerättiin potilaiden hoidon kestosta, kuluttajien tyytyväisyydestä palveluihin, sekä vuorovastaavien arvioimasta yksikön työkuormasta neljän viikon intervalleissa yhteensä viisi kertaa - ennen tietojärjestelmän käyttöönottoa (kesä 2015, kevät 2016) ja käyttöönoton jälkeen (kesä 2016, syksy 2016 ja talvi 2016).

Potilaiden keskimääräinen hoidon kesto kasvoi käyttöönoton jälkeisenä aikana interventio- ja kontrolli B -yksiköissä (p <0,001). Hoidon kesto oli interventioyksikössä pidempi kuin kontrolli B -yksikössä kesällä 2016 (p <0,001) ja talvella 2016 (p = 0,009). Vastaavasti hoidon kesto kontrolli A -yksikössä oli pidempi verrattuna kontrolli B -yksikköön keväällä 2016 (p <0,001). Kuluttajien tyytyväisyys laski interventioyksikössä talvella 2016 (p <0,001) ja heidän raportoima kokemus työkuormasta kasvoi kesällä 2016 ja syksyllä 2016 (p <0,05). Potilas per sairaanhoitaja -määrä kaksinkertaistui kuitenkin interventioyksikössä viimeisenä mittausajankohtana verrattuna ensimmäiseen ajankohtaan, kun luku pysyi samanlaisena molemmissa kontrolliyksiköissä koko tutkimuksen ajan.

Tämä työ osoitti, että digitaalinen hoidon logistiikkajärjestelmä voi auttaa lisäämään samoilla hoitoresursseilla hoidettavien potilaiden määrää. Tämä näyttää kuitenkin olevan yhteydessä muihin tulosmuuttujiin, kuten hoidon keston pidentymiseen, koetun työkuorman lisääntymiseen ja palveluita käyttävien tyytyväisyyden heikkenemiseen joissakin käyttöönoton jälkeisissä ajankohdissa.