Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon etäpalveluiden mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja hoidossa COVID-19 aikana: Laadullinen haastattelututkimus

Kirjoittajat

• Vuokko Rajala Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
• Elina Laukka Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
• Lotta Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksikkö
• Tarja Heponiemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksikkö
• Outi Kanste Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
• Anu Kaihlanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksikkö

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.120790

Avainsanat:

COVID-19, telelääketiede, terveydenhuolto, paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat, sisällönanalyysi

Abstrakti

Koronaviruksen leviäminen Suomeen vuonna 2020 joudutti jo käynnissä olevaa terveyspalveluiden digitalisointia. Digitalisaation leviäminen on nostanut riskiä eriarvoisuuden lisääntymiseen eri potilasryhmissä.

Tämän haastattelututkimuksen tarkoituksena oli kuvata paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon etäpalveluiden mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hoidossa COVID-19 aikana. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää etäpalveluiden kehittämisessä ja johtamisessa sekä ammattilaisten koulutuksessa.

Tutkimus toteutettiin kuvailevana laadullisena haastattelututkimuksena, joka koostui paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden (n=30) puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla yhden keskisuuren kaupungin asiakasrekisteristä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse helmikuun ja toukokuun 2021 välisenä aikana. Litteroidut tekstit analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tuloksista muodostui neljä pääluokkaa ja yhdeksän yläluokkaa. Paljon palveluita tarvitsevat toivat esiin etäpalveluiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia, kuten omahoidon mahdollistuminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen etäpalveluilla. Haastateltavien kokemusten mukaan etäpalveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat etäpalveluiden helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä palveluihin pääsyä edistävät toimenpiteet. Etäpalveluihin liittyvään osaamiseen vaikuttavat tekijät olivat taitoihin tai sairauteen liittyvät haasteet, ohjelmien käytettävyyteen liittyvät haasteet sekä etäpalveluiden koulutuksen ja ohjauksen puuttuminen. Etäpalveluiden käyttöön liittyvät mieltymykset liittyivät henkilökohtaisiin syihin sekä fyysistä läsnäoloa vaativiin asiakkaisiin ja käynteihin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäpalveluiden saatavuus ja käytettävyys sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden digitaalinen osaaminen vaikuttavat etäpalveluiden käyttöön. Etäpalveluita pitäisi kehittää helppokäyttöisemmiksi ja tarjota palveluita monipuolisesti erityisesti niille, joiden digitaalinen osaaminen on riittävä etäpalveluiden käyttöön. Etenkin videovastaanoton mahdollistaminen koettiin tärkeäksi. Lähipalveluita on tärkeää edelleen tarjota niitä tarvitseville.