Lähihoitajien kokemukset asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin – poikkileikkaustutkimus

Kirjoittajat

• Kaija Saranto Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
• Johanna Ikonen Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
• Samuli Koponen Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
• Maiju Kyytsönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
• Ulla-Mari Kinnunen Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
• Tuulikki Vehko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.125360

Avainsanat:

tietojärjestelmät, lähihoitajat, hoitotyö, survey-tutkimukset ja kyselylomakkeet, poikkileikkaustutkimukset

Abstrakti

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tarjoamaa tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävien suorittamiseen on tutkittu lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen keskuudessa. Lähihoitajille suunnattu tutkimus on jatkumo näille kyselytutkimuksille. Tutkimustehtävinä oli, miten asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat lähihoitajien työtehtäviä, yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä miten hyödylliseksi lähihoitajat arvioivat nämä tietojärjestelmät työssään. Sähköinen kysely välitettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenrekisterissä oleville työikäisille lähihoitajille keväällä 2022. Aineistosta laskettiin keskiarvoja ja prosenttiosuuksia.

Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa kaikilta hyvinvointialueilta. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta ja 92,9 % puhui äidinkielenään suomea. Suurin osa lähihoitajista työskenteli sosiaalihuollossa. Kolmanneksella (27,9 %) oli yli 20 vuoden työkokemus. Lähihoitajat arvioivat olevansa kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä ja he kokivat tietojärjestelmät pääasiassa työtään tukeviksi. He kuitenkin raportoivat puutteita tietojärjestelmien yhteenvetonäkymissä. Selvitettäessä tietojärjestelmiin liitettyjä hyötyjä puolet (50‒64 %) lähihoitajista eri toimintaympäristöissä raportoi tietojärjestelmien auttavan heitä turvaamaan hoidon jatkuvuuden. Keskeisenä ongelmana nähtiin, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa.

Tietojärjestelmät tukivat tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta tiedonvaihdossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä oli haasteita. Tietojärjestelmien tuki tiedonvaihtoon asiakkaiden tai heidän omaistensa välillä oli heikkoa. Tietojärjestelmien lisäksi tiedonvaihtoon käytettiin puhelinta tai papereita viikoittain. Aluetietojärjestelmät tai Kanta-palvelut eivät olleet lähihoitajien työssä tavallinen tiedonvaihtotapa.

Lähihoitajien arviot tietojärjestelmistä olivat melko positiivisia. Tiedonhaun tuki organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja kokemus siitä, että yhteenvetonäkymien tulisi tukea työtä nykyistä enemmän, vahvistivat aikaisempia kyselytutkimuksia. Tietojärjestelmien tuki työlle korostuu nykytilanteessa, jossa henkilöstövaje ja kasvava palveluntarve asettavat haasteita uusille hyvinvointialueille.