Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja omaisten tiedonsaanti – ja tarpeet sairaalasta kotiutuessa

Kirjoittajat

• Marjo Mäkelä Satakunnan hyvinvointialue, Pori
• Maija Hupli Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, Turku
• Anne Kuusisto Satakunnan hyvinvointialue, Pori; Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, Turku https://orcid.org/0000-0002-9950-1985

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.126953

Avainsanat:

palliatiivinen hoito, potilas, perhe, tieto, potilaan kotiutuminen, kirjallisuuskatsaus

Abstrakti

Tiedon tarpeisiin vastaaminen on merkittävä keino parantaa potilaan ja hänen omaistensa onnistunutta kotiutusta sairaalasta ja siten osa mahdollisimman hyvää loppuelämän hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden määrä lisääntyy ja ohjauksen kehittäminen on olennaista hoidon laadun turvaamiseksi.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän omaistensa tiedonsaantia ja -tarpeita sairaalasta kotiutumisen yhteydessä ja sen jälkeen. Menetelmänä oli kartoittava kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin kahteen tietokantaan (PubMed ja CINAHL) syyskuussa 2021 ja haut päivitettiin elokuussa 2022 ja syyskuussa 2023. Hakuja täydennettiin manuaalisesti.

Hakutuloksia oli yhteensä 1 132, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimukseen valittiin mukaan 14 artikkelia. Suurin osa tutkimuksista oli laadullisia (12). Lisäksi yksi oli monimenetelmätutkimus ja yksi määrällinen tutkimus. Palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän omaisensa kokivat saaneensa sairaalasta tietoa sairaudesta ja ohjeita kotona selviytymiseen. Tiedontarpeet liittyivät sairauden ennusteeseen, oireisiin ja hoitoon, terveydenhuollon palveluihin, kotona selviytymiseen ja tiedonkulkuun. Potilailla ja omaisilla oli erilaisia tiedontarpeita.

Potilaat ja omaiset ovat tuoneet esille tiedontarpeiden olevan yksilöllisiä. Tietoa tulisi saada toistettuna ja ymmärrettävästi kotitutumisen hetkellä ja sen jälkeen. Omaisten ja potilaiden erilliset tiedon tarpeet tulisi tunnistaa ja huomioida ohjauksessa. Hoidon jatkuvuus tulisi turvata ammattilaisten välisellä yhteistyöllä ja hyödyntämällä erilaisia tiedonsiirron menetelmiä.