Käyttäjien kokemuksia älylääkekaapeista vuodeosastoilla: Kehitysehdotuksia työprosessien sujuvoittamiseksi ja potilasturvallisuuden parantamiseksi

Kirjoittajat

• Julia Korhonen Tietotekniikan laitos, Aalto-yliopisto, Espoo https://orcid.org/0000-0002-1803-9371
• Johanna Viitanen Tietotekniikan laitos, Aalto-yliopisto, Espoo https://orcid.org/0000-0002-6659-5022
• Hanne Ahtiainen HUS Apteekki, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki; Farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-8774-6865
• Hanna M. Tolonen HUS Apteekki, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki; Farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-6824-7566
• Annukka Sandell HUS-yhtymä (HUS), Helsinki
• Pekka Lahdenne HUS-yhtymä (HUS), Helsinki https://orcid.org/0000-0002-3983-2897

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.136017

Avainsanat:

Älylääkekaappi, käyttäjäkokemus, työnkulku, potilasturvallisuus, sairaanhoitajat, osastofarmaseutit, lääketyöntekijät

Abstrakti

Sairaaloiden lääkehoito on monimutkainen prosessi, johon liittyvistä virheistä saattaa potilaille aiheutuvien haittojen lisäksi koitua lisäkustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle. Suomessa on otettu enenevissä määrin käyttöön älylääkekaappeja, joiden yhtenä tavoitteena on vähentää lääkehoidon virheitä ja siten parantaa potilasturvallisuutta sekä sujuvoittaa henkilökunnan työskentelyä. Älylääkekaappien käyttöön on tunnistettu liittyvän käytännön haasteita, erityisesti sairaanhoitajien näkökulmasta.

Käyttäjäkokemustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työprosesseja ja potilastietojärjestelmään integroitujen älylääkekaappien käyttöä voitaisiin kehittää vuodeosastoilla, jotta ammattilaisten työ sujuvoituisi potilasturvallisuutta vaarantamatta. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2023 haastattelemalla sairaanhoitajia (N=6), osastofarmaseutteja (N=3) ja lääketyöntekijöitä (N=2). Löydösten validoimiseksi ja kehitysehdotusten tuottamiseksi toteutettiin työpaja, johon osallistui noin 30 edustajaa eri ammattiryhmistä.

Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin seitsemän teemaa, joihin älylääkekaappien käyttöön liittyvät haasteet jakautuvat: työskentelyn keskeytyminen ja jonoutuminen, työprosessin hitaus, tilan puute, inhimilliset virheet ja osaamisen puute, tekniset haasteet, lääkkeiden jakoprosessista poikkeaminen sekä muut haasteita aiheuttavat älylääkekaapin ominaisuudet. Näiden pohjalta muodostettiin kehitysehdotuksia, jotka voidaan jakaa kolmeen teemaan: resurssit ja tilat, perehdytys ja ohjeistus sekä lääkkeiden säilytysratkaisut ja työprosessit.

Jatkotutkimusta tarvitaan potilastietojärjestelmään integroitujen älylääkekaappien käyttäjäkokemuksista muilla vuodeosastoilla sekä mahdollisuuksista liittyen lääkkeiden annosjakeluun ja säilytykseen osittain myös älylääkekaappien ulkopuolella.