Sairaanhoitajien kokemuksia tietojärjestelmistä hyvinvointialueiden toiminnan alussa

Kirjoittajat

• Tuulikki Vehko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki
• Maiju Kyytsönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-7609-0370
• Anu-Maria Kaihlanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-4033-3673
• Kaija Saranto Itä-Suomen yliopisto, Kuopio https://orcid.org/0000-0002-3610-3998
• Ulla-Mari Kinnunen Itä-Suomen yliopisto, Kuopio https://orcid.org/0000-0002-3610-3998

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.136345

Avainsanat:

tietojärjestelmät, sairaanhoitajat, terveyspalvelujen tutkiminen, survey-tutkimukset ja kyselylomakkeet, osaaminen

Abstrakti

Sairaanhoitajien kokemuksia tietojärjestelmistä on selvitetty osana Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian ”Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät” osa-alueen toteutuksen seurantaa. Arviointitutkimuksen kehyksessä toteutettua seurantatutkimusta tarvitaan tuottamaan ajantasaista tietoa siitä, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on asiakas- ja potilastietojärjestelmistä.

Vuosien 2017 ja 2020 tiedonkeruiden tapaan Tehy ja Sairaanhoitajat ry lähettivät sairaanhoitajakoulutuksen saaneille jäsenilleen keväällä 2023 sähköisen kyselylomakkeen. Yhden muistutuksen jälkeen kyselyyn saatiin 2 970 vastausta. Poikkileikkausasetelmassa toteutetun kyselyn analyyseissä käytettiin kuvailevia menetelmiä.

Suurin osa (70 %) vastaajista arvioi olevansa erittäin kokeneita tai kokeneita asiakas- ja potilastietojärjestelmien (lyhennettynä järjestelmien) käyttäjiä. Järjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta eivät eri organisaatioissa toimivien sairaanhoitajien tai sairaanhoitajien ja asiakkaiden välillä. Vähintään puolet sairaanhoitajista arvioi, että tietojärjestelmät auttavat varmistamaan hoidon jatkuvuuden ja auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä, mutta osuudet olivat matalammalla tasolla, kun tarkasteltiin tietojärjestelmien potentiaalia välttää päällekkäisten tutkimusten tekemistä tai niiden potentiaalia parantaa hoidon laatua. Enemmistö (76 %) vastaajista arvioi, että olennaisen hahmottaminen on vaikeaa suuresta tekstimäärästä. Enemmistö (75 %) totesi myös, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa työajasta potilaiden kanssa. Terveyskeskuksissa 29 % käytti päivittäin Kanta-palveluja potilastietojen hakemiseen toisesta organisaatiosta, mutta osuudet olivat matalammat julkisissa sairaaloissa (11 %) ja yksityisellä (10 %). Terveyskeskuksissa 58 % arvioi, ettei saanut hyvää tietojärjestelmäkoulutusta työnantajalta uutena työntekijänä ja 59 % ilmoitti, ettei työnantaja ole tarjonnut järjestelmän käyttöön jatkuvaa koulutusta. Julkisissa sairaaloissa osuudet olivat matalampia (46 % ja 49 %).

Hyvinvointialueiden toiminnan alussa, sairaanhoitajien kokemuksissa järjestelmien käytöstä ei ollut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoden 2020 tuloksiin. Kanta-palveluiden käyttö tiedonhakuun oli kasvanut vuodesta 2020 ja kehitystä pitää seurata. Organisaatioiden tulee tarjota täydennyskoulutusta henkilöstölle muuttuvissa työprosesseissa.