Käyttöönoton ajankohdan sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden yhteys sairaanhoitajien antamaan arvioon asiakas- tai potilastietojärjestelmästä

Kirjoittajat

• Maiju Kyytsönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki
• Anu-Marja Kaihlanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki
• Ulla-Mari Kinnunen Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopio
• Kaija Saranto Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopio
• Tuulikki Vehko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.137700

Avainsanat:

tietojärjestelmät, sairaanhoitajat, survey-tutkimukset ja kyselylomakkeet

Abstrakti

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat olleet muutospaineiden alla, mikä jatkuu hyvinvointialueiden otettua vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Loppukäyttäjien näkökulmasta päätös muuttaa käytössä olevaa pääasiallista asiakas- tai potilastietojärjestelmää on suuri, joten uusien järjestelmien käyttöönotot on syytä organisaatioissa toteuttaa huolellisesti.

Tässä tutkimuksessa keskityttiin sairaanhoitajien arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä uuden järjestelmän käyttöönoton näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli logistisen regressioanalyysin keinoin selvittää, mitkä tausta-, osaamis- ja koulutustekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajien hyvään arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä ja vaikuttaako käyttöönoton ajankohta mahdollisiin havaittuihin yhteyksiin. Aineistona käytettiin Tietojärjestelmäkysely sairaanhoitajille -tutkimukseen keväällä 2023 saatuja vastauksia 18–65-vuotiailta sairaanhoitajilta.

Taustatekijöistä työskentely sosiaali- ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa ja asumispalveluissa olivat yhteydessä hyvään arvosanaan asiakas- ja potilastietojärjestelmälle. Osaamis- ja koulutustekijöiden osalta sairaanhoitajat, jotka arvioivat kokeneisuutensa asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttäjänä olevan vielä puutteellinen tai joilla oli puutteita kirjaamisosaamisessa, antoivat harvemmin hyvän arvosanan. Harvemmin hyvän arvosanan antoivat myös sairaanhoitajat, jotka kokivat, ettei kollegoiden tuki edistä järjestelmien käytön osaamista. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton ajankohta vaikutti sairaanhoitajien arvioon heidän pääasiallisesti käyttämästään asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Kun käyttöönotto oli tapahtunut 12 kuukauden sisällä verrattuna siihen, että käyttöönotosta oli vähintään vuosi, korostuivat työskentely-ympäristön, kokeneisuuden järjestelmien käyttäjänä ja jatkuvan koulutuksen merkitys.

Jatkuvan koulutuksen järjestämistä voidaan siis pitää suositeltavana, jotta asiakas- ja potilastietojärjestelmät voidaan valjastaa tukemaan sairaanhoitajien työtä ja sitä myöten asiakkaiden hyvää hoitoa. Käyttöönoton jälkeen on myös syytä seurata sairaanhoitajien itsearvioitua osaamista asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kirjaamisessa ja yleisesti niiden käyttäjänä.