Epilepsiaa sairastavien henkilöiden kokemukset digitaalisten palveluiden käytöstä

Kirjoittajat

• Niina Reinikainen Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio https://orcid.org/0009-0006-2451-0293
• Virpi Jylhä Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio https://orcid.org/0000-0002-0725-1414
• Milla Rosenlund Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio https://orcid.org/0000-0001-9867-2347

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.143569

Avainsanat:

epilepsia, terveyspalvelut, potilaan tuottama terveystieto

Abstrakti

Digitaaliset palvelut ovat mahdollistaneet hyvinvointitietojen tuottamisen ja ajantasaisen seurannan sekä lisännyt kansalaisen ja terveydenhuollon vuorovaikutusta hoitoprosessin aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata epilepsiaa sairastavien kokemuksia digitaalisten palveluiden käytöstä ja selvittää millaiset kehitystoimet lisäävät kansalaisen osallistamista digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. Tutkimus toteutettiin kolmena fokusryhmähaastatteluna epilepsiaa sairastaville henkilöille (N=8) joulukuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Haastattelut tallennettiin ja aineisto litteroitiin tietoturvallisen käytänteen mukaisesti. Litteroidut aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä hyödyntäen Atlas.ti ohjelmaa.

Tulosten mukaan epilepsiaa sairastavat kokivat palvelut pääsääntöisesti helppokäyttöisinä. Omien hyvinvointitietojen tuottaminen ja välittäminen terveydenhuollon ammattilaisille koettiin tärkeäksi, sillä niiden nähtiin edistävän hyvinvointia ja parantavan hoidon tehokkuutta ja laatua. Terveydenhuollon henkilöstölle välitettiin hyvinvointitietoa esitietolomakkeiden ja oirepäiväkirjojen avulla, kun taas vuorovaikutusta toteutettiin pääosin viestien muodossa. Reseptien uusintapyynnöistä Kanta -palvelun kautta näytti tulleen vakiintunut käytäntö. Lisäksi Kanta -palvelun Omatietovarantoon tallennettiin toisinaan hyvinvointilaitteiden, kuten älykellojen ja sormusten kautta saatavaa tietoa.

Terveydenhuollon organisaatioiden tarjoamissa digitaalisissa palveluissa havaittiin eroavaisuuksia. Haastateltavat kokivat, että omien hyvinvointitietojen hyödyntäminen vastaanottokäynnillä tuo lisäarvoa potilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja hoidon seurannassa. Terveydenhuollon ammattilaiset hyödyntävät kuitenkin digitaalisia palveluita eritasoisesti, jonka vuoksi saatavilla oleva tieto saattoi jäädä hyödyntämättä.

Digitaalisten palveluiden käytettävyyden kehitystarpeina haastateltavat kokivat kirjautumisen ja tiedon kirjaamisen sujuvoittamisen. Lisäksi saatavuuden parantamiseksi tarjolla tulisi olla yksi digitaaliset palvelut kattava asiointikanava.