Röntgenhoitajan työnkuva teleradiologiassa
Avainsanat:
eHealth, röntgenhoitaja, rooli, teleradiologia,Abstrakti
Teleradiologia on yksi eniten käytetyimmistä ja pisimpään kliinisessä käytössä olleista telelääketieteen osaalueista. Artikkelissa tarkastellaan miten röntgenhoitajan rooli teleradiologiassa näyttäytyy tutkimuksissa. Aiheesta tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa aineistoa haettiin suomen‐ ja englanninkielisistä terveysalan sähköisistä tieteellisistä tietokannoista sekä ammattikorkeakoulujen opinnäytetietokannasta. Lisäksi selattiin Journal of Digital Imaging –lehden vuosikerrat. Haku rajattiin tieteellisiin julkaisuihin. Sille ei asetettu aikarajausta, koska tutkittava ilmiö on suhteellisen uusi. Hakujen sisäänottokriteereinä käytettiin sitä, että valituissa tutkimuksissa röntgenhoitaja kuvattiin aktiivisessa roolissa toimijana tai hyödynsaajana. Haettiin tutkimuksia, joissa kuvattiin röntgenhoitajan roolia diagnostisessa tai terapeuttisessa teleradiologiassa. Hakutulokset analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä, jonka avulla analysoitiin tutkimusten tulososiot.
Keskeisimmiksi röntgenhoitajan tehtäväalueiksi teleradiologiassa näyttäytyivät tutkimusten perusteella potilastietojärjestelmän tietojen käsittely ja niiden yhdistäminen kuvantamis‐ tai hoitotietoihin ja röntgenkuviin eli työskentely RIS–PACS –rajapinnalla (RIS, Radiological Information System; PACS, Picture archiving and communication system), kuvantaminen ja/tai sädehoidon toteutus, kuvien käsittely ja tallentaminen PACSiin sekä turvallisuudesta, laadunvarmistuksesta ja säteilyaltistuksen optimoinnista huolehtiminen. Muita tärkeitä röntgenhoitajan tehtäviä teleradiologiassa ovat kouluttaminen ja itsensä sekä työnsä kehittäminen, moniammatillinen yhteistyö, asiakaslähtöinen potilasohjaus ja hoitotoiminta sekä tietosuojasta ja –turvasta huolehtiminen. Lisäksi talouden suunnittelu ja hallinta kuuluvat erityisesti PACS‐asiantuntijan työhön. Nämä tehtäväalueet tulisi huomioida suunniteltaessa röntgenhoitajien koulutusta niin ammattiin valmistavassa nuoriso‐ ja aikuiskoulutuksessa, täydennys ja jatkokoulutuksessa sekä työpaikkakoulutuksessa. Tehtäväalueiden vaatima osaaminen tulisi lisäksi tunnistaa suunniteltaessa kuvantamisyksiköiden henkilöstön tehtäväkuvia sekä työn vaativuuden arvioinnissa ja palkitsemisjärjestelmissä.
