Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä

Kirjoittajat

• Tuulikki Vehko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Hannele Hyppönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Miia Ryhänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Johanna Tuukkanen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Päivystyksen toimialue, Jyväskylä
• Eeva Ketola Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Tarja Heponiemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.65387

Avainsanat:

haastattelut [http://www.yso.fi/onto/yso/p17111], fokusryhmähaastattelut [http://www.yso.fi/onto/yso/p28316], terveydenhuollon henkilöstö, potilastietojärjestelmät [http://www.yso.fi/onto/yso/p28119], psykososiaaliseen työympäristöön liittyvät terveysriskit

Abstrakti

Potilastietojärjestelmien toimivuus on terveydenhuollon ammattilaisten työn sujuvuuden kannalta tärkeää. Tutkimme fokusryhmähaastattelujen avulla ammattilaisten työprosesseja, tietojärjestelmien käyttökokemuksia ja stressaavuutta, sekä niiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Haastattelujen analyysi toteutettiin käyttäen sisällön analyysiä.

Tekniset ongelmat kuten käyttökatkokset ja hitaus, moniin järjestelmiin vaadittava kirjautuminen ja monien järjestelmien yhtäaikaiskäyttö aiheuttivat terveydenhuollon ammattilaisille stressiä. Organisaatioiden välistä yhteistyötä hidasti sähköisen potilastiedon puuttuminen. Puutteelliset lääkitysmerkinnät aiheuttivat stressiä työntekijöille sekä huolen potilasturvallisuudesta. Potilastiedon kirjaamiseen ei aina tuntunut riittävän aikaa, jolloin yritettiin kirjata lyhyesti tai työvuoron päätteeksi. Työn keskeytysten ja eri näkymien välillä hyppelyn koettiin häiritsevän kirjaamista. Ohjelmien välisiä toiminnallisuuksia toivottiin lisää, jotta kirjaamiseen käytetty aika vähenisi ja kertakirjaaminen riittäisi.

Kokonaisuudessaan tietojärjestelmiä ja niihin kirjaamista ei kuitenkaan pidetty työn suurimpana stressitekijänä, vaan potilastyöstä tai ajoittaisesta työryppäästä aiheutuva rasitus oli monen työntekijän kohdalla ensisijaista. Erääksi työhyvinvoinnin parantamismahdollisuudeksi nimettiin koulutus, joka antaisi valmiuksia muuttuvaan digityöhön. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, että palautteen antamisen mahdollisuudet tietojärjestelmistä olivat vähäiset.

Työn sujuvuuden (tehokkuuden ja laadun) ja alan houkuttelevuuden kannalta olisi keskeistä, että terveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehdittaisiin poistamalla tunnistettuja stressitekijöitä: parantamalla tietojärjestelmien vakautta, kehittämällä kertakirjautumista sekä tiedonhaun ja kirjaamisen käytettävyyttä, tarjoamalla kirjaamiseen rauhallinen työympäristö ja parantamalla luotettavan, kattavan ja ajantasaisen tiedon saatavuutta muista organisaatioista. Ammattilaisten antaman palautteen tulisi näkyä järjestelmien kehittämisessä, ja järjestelmien käyttötaitoa ja digityötapoja pitäisi kehittää organisaatioissa systemaattisesti. Jatkotutkimuksissa on tarpeen seurata terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia organisaatioiden välisen tiedonkulun kehittymisestä.