Kuntien sosiaalitoimien sähköiset asiakastietojärjestelmät vuonna 2017

Kirjoittajat

• Vesa Jormanainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Maarit Rötsä
• Kimmo Parhiala

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.76835

Avainsanat:

sosiaalihuolto [http://www.yso.fi/onto/yso/p3281], sosiaalityö [http://www.yso.fi/onto/yso/p3286], tietojärjestelmät [http://www.yso.fi/onto/yso/p3927]

Abstrakti

Tietotekniikasta on tullut keskeinen osa nykyisiä työympäristöjä, myös sosiaalihuollossa ja sosiaalityössä. Sosiaalihuollon atk-pohjaisia järjestelmiä oli jo 1990-luvun lopulla käytössä lähes kaikissa kunnissa. Aiemmin julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakastiedon tietojärjestelmien tuotemerkkejä on selvitetty organisaatiokyselyissä valtakunnallisesti vuosina 2001, 2011, 2014 ja 2017. Organisaatiokyselyjen ongelmana on ollut merkittävä (yli 50 %) vastaajakato. Selvitimme kuntien sosiaalitoimissa pääasiallisesti käytössä olleiden sähköisten asiakastietojärjestelmien tuotemerkit Suomen kaikissa kunnissa vuonna 2017. Erittäin keskittyneillä kuntien sosiaalitoimen sähköisten asiakastietojärjestelmien markkinoilla esiintyi 3 valmistajan 5 tuotemerkkiä 294 kunnassa vuonna 2017, kun sähköistä asiakastietojärjestelmää ei käytetty 17 kunnassa. Kuntien sosiaalitoimien sähköisten asiakastietojärjestelmien markkinoita hallitsivat Tieto ja CGI, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli 90 % kuntien ja 95 % asukaslukujen perusteella. Tiedon Effica Sosiaalihuollon ja CGI:n Pro Consona Sosiaalitoimen markkinaosuudet yhteensä olivat 73–82 % kuntien tai asukaslukujen perusteella. Tuotemerkeistä ATJ/VATJ oli käytössä Helsingissä ja Vantaalla, joiden keskiväestö oli 427 000 (väestö 854 522 jaettuna kuntien lukumäärällä 2). Markkinajohtajista Effica oli käytössä suuremmissa (27 600 keskiväestö, 87 kuntaa) ja Pro Consona pienemmissä (9 600 keskiväestö, 170 kuntaa) kunnissa. Kuntien sosiaalitoimet käyttivät pääasiassa vain yhtä sosiaalihuollon sähköistä asiakastietojärjestelmää viiden, kahta 13:n ja 3–4:ää kolmen sairaanhoitopiirin alueella.