Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimuskohteet Itä-Suomen yliopistossa – paradigman todentuminen tietohallinnon maisteri- ja tohtorikoulutuksessa

Kirjoittajat

• Kaija Saranto University of Eastern Finland
• Ulla-Mari Kinnunen Itä‐Suomen yliopisto, Sosiaali‐ ja terveysjohtamisen laitos, Kuopio

DOI: https://doi.org/10.23996/fjhw.77593

Avainsanat:

koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p84], tiedonhallinta [http://www.yso.fi/onto/yso/p5521], tietämyksenhallinta [http://www.yso.fi/onto/yso/p9226], tutkimus [http://www.yso.fi/onto/yso/p183], opinnäytteet [http://www.yso.fi/onto/yso/p1380]

Abstrakti

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisterikoulutusohjelman opetus perustuu Kansainvälisen lääketieteellisen tietotekniikan ja tiedonhallinnan yhdistyksen IMIA:n (International Medical Informatics Association) koulutussuosituksiin. Koulutusohjelma on akkreditoitu vuosina 2012 ja 2018, ja se vastaa kansallisten strategioiden esittämiin haasteisiin, jotka liittyvät muun muassa kansalaisen ja ammattilaisen tiedonhallinnan osaamiseen, tiedolla johtamiseen sekä tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien tutkimiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelmasta valmistuneiden pro gradu -tutkielmien ja väitöskirjojen keskeisiä tutkimuskohteita sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigman viitekehyksessä vuosina 2002–2018. Tavoitteena on kuvata paradigman tutkimuskohteiden jakautumista, jota tietoa voidaan hyödyntää sekä oppiaineen opintojaksojen kehittämisessä että tulevien opinnäytteiden ohjauksessa. Tutkimusaineisto koostui maisteriohjelmasta valmistuneista pro gradu-tutkielmista (N=158) vuosilta 2002–2018 sekä väitöskirjoista (N=14) vuosilta 2011–2018. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin kuvaamalla aineiston jakautumista frekvenssein ja prosenttiosuuksin. Koulutusohjelmasta valmistuneet pro gradu -tutkielmat kohdistuivat pääasiassa toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointiin ja ohjaukseen (n=55) kuten prosessien mallinnukseen tai arviointiin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön (n=48) kuten käyttöönottojen arviointiin tai sähköiseen asiointiin. Vastaavasti väitöskirjat (N=14) kohdistuivat erityisesti toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointiin ja ohjaukseen (n=5) sekä tietorakenteisiin ja -malleihin (n=5) kuten tietosisältöjen määrittämiseen tai terminologian käyttöön. Prosenttiosuuksina tarkasteltaessa molemmissa opinnäytetöissä korostui toimintaprosessien tiedon hallinnan organisointi ja ohjaus (36 % ja 35 %) sekä tiedonhallinnan osaaminen ja tiedolla johtaminen (21 % ja 22 %). Tulokset linkittyvät kansallisen Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian visioihin ja tuottavat tarpeellista tutkimusta tiedonhallinnasta. Jatkossa opinnäytteitä tulee kohdistaa enemmän myös tiedonhallinnan osaamisen tutkimiseen.