Pärjäin – tiennäyttäjä kansalaisen hyvinvointipolulla?
Avainsanat:
hoidon jatkuvuus, terveystietojärjestelmät, tarpeiden arviointiAbstrakti
Kansalaisen on joskus vaikea löytää eri toimijoiden palveluvalikoimasta niitä palveluita, jotka vastaavat juuri hänen tarpeisiinsa. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisumalleja, jotta henkilökohtaisuus, aika‐ ja paikkariippumattomuus, kansalaisten erilaiset kyvyt sekä uuden teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tekesrahoitteisessa OmaHyvinvointi‐hankkeessa (OHV) aikaisemmin kehitettyä Pärjäin‐konseptia sovelletaan ja kehitetään edelleen EAKR‐rahoitteisessa Pumppu‐hankkeessa kohti käytännön hyvinvointinavigaattoria, kansalaisen omaksi, arjen hyvinvoinnin tukijaksi.
Tässä artikkelissa on tarkoituksena kuvata Laurea‐ammattikorkeakoulussa tehtyjä selvityksiä iäkkäiden ihmisten ITvalmiuksista, palvelutarpeista ja haasteista sekä IT‐pohjaisista interventioista ja Pärjäin‐tyyppisen sovelluksen mahdollisuuksista toimia sydänpotilaan hoitopolun tukena. Tavoitteena on tuottaa tietoa kansalaisen arjen elämää helpottavien palveluiden ja teknologioiden kehittämistyöhön.
Kohderyhminä ovat iäkkäät eläköityvät ja sydän‐ ja diabetespotilaat Länsi‐Uudellamaalla ja tutkimusympäristönä Pumppu‐hanke. Pumppu–hanke on ylimaakunnallinen Euroopan Aluekehitysrahaston osittain rahoittama (EAKR) hanke, jossa kehitetään kansalaislähtöisiä, monitoimijaisia hyvinvointipalveluja.
Tässä artikkelissa esitellään kolmen erillisen opinnäytetyön tuloksia, joiden aineistot on kerätty kyselytutkimuksena, kirjallisuuskatsauksena sekä fokusgroup‐haastatteluna ja analysoitu kuvailevalla tilastollisella analyysillä sekä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan iäkkäät henkilöt suosivat edelleen paperidokumentteja, vaikka merkkejä asennoitumisen muuttumisesta on nähtävissä nuoremmilla eläköityvillä vastaajilla. Mikäli sähköisiä palveluita käytettäisiin, olisi toivotuin väline tietokone ja tiedonsaantimuoto oma sähköpostitili. Sydänpotilaat kokivat hoitonsa pirstaleiseksi ja tiedonkulun puutteelliseksi. Ajatukset Pärjäin–tyyppisestä navigaattorista arjen apuna olivat myönteisiä niillä, jotka olivat tottuneita tietokoneen käyttöön. Oma osaaminen huoletti erityisesti tietokoneen käyttöön tottumattomia. Kirjallisuuskatsauksessa analyysin mukaan kansalaiset, jotka asuivat etäällä palveluista, kokivat etäkonsultaatiomenetelmien parantavan terveyspalvelujen saatavuutta ja tuottivat myös organisaatioille kustannussäästöjä.