Kunnanjohtajan johtajasopimus – johtamisen edellytysten ohjaamiseen tarkoitettu oikeudellinen kummajainen
Avainsanat:
kunnallishallinto, kuntajohtajat, palvelussuhteen ehdot, viranomainen, toimivaltaAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan kunnanjohtajan lakisääteistä johtajasopimusta lainopillisesti. Tutkimuksen kohteena ovat johtajasopimuksen oikeudellinen luonne sekä sisältö kunnan johtamista koskevin osin. Kuntalain 42.1 §:n mukaan kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Lisäksi kuntalain 42.2 § sallii johtamisen työnjakoa koskevien määräysten antamisen johtajasopimuksella. Tulokset osoittivat, että kunnan johtamisen edellytykset määräytyvät tosiasiallisesti muun lainsäädännön ja kunnallisen virkaehtosopimuksen perusteella, minkä lisäksi valtuusto täydentää edellytyksiä hallintosäännön normimääräyksillä. Näiden ohella kunnanhallituksella on direktio-oikeutensa perusteella toimivalta antaa kunnanjohtajalle yksipuolisia työnjohdollisia määräyksiä, jotka voivat käsitellä johtamisen edellytyksiä. Tutkimuksen perusteella kunnan johtamisen edellytykset ja niihin sisältyvät johtamisen työnjakoa koskevat asiat eivät ole sovittavissa, minkä seurauksena kuntalain 42.1 § de facto edellyttää, että jokaisella mannersuomalaisella kunnanjohtajalla on virantoimituksen alkamispäivänä voimassa johtajasopimus, jossa lukee ”Johtajasopimus”. Tällainen johtajasopimus ei ole sopimus, ja siksi sen luonnetta ei voida täsmentää. Kuntalain 42.1 ja 42.2 §:t tulisi kumota tai muuttaa, ja käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mihin johtajasopimuksia tulevaisuudessa tarvitaan.
