Kahdesti haudattu majuri Toll: Siunaamattoman maan hautakappeli esimerkkinä hautaustavan murrosajoista

Kirjoittajat

  • Titta Kallio-Seppä Tornionlaakson museo
  • Juho-Antti Junno Oulun yliopisto
  • Sanna Lipkin Oulun yliopisto
  • Tiina Väre Oulun yliopisto
  • Annemari Tranberg Tornionlaakson museo

Abstrakti

Artikkeli käsittelee Vihdissä Kourlan kartanon mailla sijaitsevaa Toll-suvun hautakappelia. Kappelin rakennutti leski Catharina Charlotta Swedenmarck miehellensä majuri Carl Fredrik Tollille (1718–1784) tämän poismenon jälkeen vuosina 1785–86. Rakennuttaminen tapahtui hautaustapojen murrosaikana, jolloin kirkkoon ja kirkkomaalle hautaaminen oli juuri kielletty, mutta aatelisto halusi edelleen tulla haudatuksi säätynsä arvoisesti. Tämän johdosta majuri Toll päädyttiin hautaamaan kahdesti. Ensin hän sai leposijan vastoin kieltoja Tenholan kirkossa sijaitsevasta suvun hautakammiosta. Tämän jälkeen leski ryhtyi vastoin kirkon sääntöjä rakennuttamaan hautakappelia yksityiselle siunaamattomalle maalle. Lesken hankkeesta ja sen sallimisesta käytiin yli vuoden jatkunut huolestunut keskustelu Tenholan ja Vihdin seurakuntien papiston sekä konsistorin kesken. Lopulta siunaus kappelin rakentamiseen ja majuri Tollin siirtoon kappeliin hankittiin kuningas Kaarle III:lta. Tosin tuossa vaiheessa kappeli oli jo valmis ja majuri Toll siirretty sen kammioon maaliskuussa 1786.

Artikkelissa aatelisen hautaamisen aihetta käsitellään monitieteisen aineiston kautta. Kirjallisina lähteinä käytetään seurakuntien ja tuomiokapitulin aineistoja. Vuonna 2020 Kourlan hautakappelissa tehty arkeologinen dokumentointi tuo puolestaan tietoa majuri Tollista sekä hänen hautaamiseensa liittyneestä materiaalisesta kulttuurista. Vainaja tunnistettiin osteologisen tutkimuksen sekä arkun nimikilven perusteella. Elinaikanaan majuri Toll on ollut noin 170 cm pitkä ja ihannepainoltaan hän ollut noin 74 kg. Hänen hampaistossaan on merkkejä karieksesta ja hampaiden elinaikaisesta irtoamisesta. Vainajan yllä on säilynyt jäännöksiä silkkikankaasta ja jalassaan hänellä on neulotut sukat.

Arkeologinen tutkimus vahvistaa, että majuri Toll haudattiin kahdesti. Hautaamisten materiaalisena muistona ovat kaksi sisäkkäistä arkkua, jotka todistavat siirrosta. Sisempi arkku on ollut ajan tapaan vuorattu palttinakankaalla, mistä kertovat punaiset sinettivahat arkun reunalla. Sisemmän arkun kansi on kirkkoon hautaamisen vuoksi pysynyt puhtaana ja siinä on jäännöksiä kanteen kiinnitetystä koristeesta. Ulompi arkku on ollut siirtoa varten rakennettu karkeampitekoinen laatikko, jota on vuoltu sisäpinnoilta alkuperäisen arkun sovittamiseksi sen sisään.

Asiasanat: kirkkohautaus, hautakappeli, aateli, Kourla, Swedenmarck

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-06-19

Viittaaminen

Kallio-Seppä, T., Junno, J.-A., Lipkin, S., Väre, T., & Tranberg, A. (2024). Kahdesti haudattu majuri Toll: Siunaamattoman maan hautakappeli esimerkkinä hautaustavan murrosajoista. Historiallinen Aikakauskirja, 121(2), 162–175. https://doi.org/10.54331/haik.113235