Suomalainen arkipäivän bolševismi Muurmannin rannikolla 1935–1938
Abstrakti
Tarkastelen puolueen jäsenyyteen liittyvien paikallisten tulkintojen ja yleisliittolaisten puoluenormien välillä ilmenneitä jännitteitä 1930-luvun jälkipuolella Muurmannin rannikon suomenkielisen Pohjantähti-kalastuskolhoosin VKP(b):n perusjärjestön pöytäkirjojen avulla. Tältä pohjalta tutkin suomalaisyhteisön kommunistien ”tavallista elämää poikkeuksellisina aikoina,” Sheila Fitzpatrickia lainaten. Kun Venäjällä oli tapahtunut vallankumous 1917 ja bolševikkipuolue oli 1920 käytännössä voittanut sisällissodan, pääosa Venäjän työläisistä, muusta väestöstä puhumattakaan, ei ollut bolševikkeja. Sosialismi oli rakennettava Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon, määriteltävä mitä se käytännössä tarkoittaa. Samalla oli opittava ”puhumaan bolševikkia”, kuvaamaan uutta yhteiskuntajärjestystä.
Pääkysymyksinä ovat seuraavat: Mitä teemoja ja tekoja pyrittiin oikeuttamaan kolhoosin toiminnan yhteydessä? Miten puolueenjäsenen velvoitteita perusteltiin ja kuinka Muurmannin suomalaiskommunistit niitä käytännössä sovelsivat? Millaista kuvaa joukkoterrorista paikallistason aineisto välittää?
Tulokset osoittavat, että yhteisön melko sulkeutunut etninen ja uskonnollinen pohja vaikuttivat paikallisen puolueorganisaation identiteettiin, ja voimisti puolueen jäsenyyteen liittyviä jännitteitä paikallisten käytäntöjen ja yleisliittolaisten normien välillä.
Asiasanat: Muurmannin suomalaiset, bolševikit, normit, käytännöt
