Kansainvälistymisen haaste

Kansainvälistymistä opetusministeriön hoitamilla stipendiohjelmilla sodanjälkeisinä vuosikymmeninä

Kirjoittajat

  • Louis Clerc Turun yliopisto
  • Simo Mikkonen Jyväskylän yliopisto

Abstrakti

Toista maailmasotaa seuranneiden vuosikymmenten aikana ihmisten liikkuvuus lisääntyi merkittävästi kietoutuen yhteen laajentuvan korkeakoulutuksen kanssa. Käsittelemme tässä artikkelissa kansainvälisiä stipendiohjelmia ja opetusministeriön roolia Suomen sodan jälkeisessä kansainvälistymisessä. Tarkemmin sanottuna tarkastelemme suomalaisen opiskelijavaihdon kehittymistä kylmän sodan kehikossa, erityisesti opetusministeriön ja ulkoministeriön näkökulmasta. Osoitamme, miten opetusministeriö nousi keskeiseksi toimijaksi tällä kulttuuridiplomatian alueella, joka Suomessa oli perinteisesti kuulunut ulkoministeriön alaisuuteen. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kaupalliset ja järjestöjen ylläpitämät stipendiohjelmat. Artikkeli perustuu erityisesti opetusministeriön arkistosta ja kansallisarkistosta, sekä muutamista muista arkistoista kerätylle aineistolle usean vuosikymmenen ajalta. Mukana on kirjeaineistoa, muistioita, sekä kokouspöytäkirjoja. Tavoitteena on luoda kuva vuosikymmenistä, jolloin koulutusvaihdot toden teolla käynnistyivät ja laajenivat, käytännössä 1940-luvun jälkipuoliskolta aina ETYK:iin, jonka myötä vaihtotoiminta laajeni voimakkaasti ja selkeästi vakiintui opetusministeriön vastuualueeksi.

Asiasanat: opiskelijavaihto, korkeakoulut, opetusministeriö, kylmä sota, yliopistot

Viittaaminen

Clerc, L., & Mikkonen, S. (2022). Kansainvälistymisen haaste: Kansainvälistymistä opetusministeriön hoitamilla stipendiohjelmilla sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Historiallinen Aikakauskirja, 120(2), 191—204. https://doi.org/10.54331/haik.131364