”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon”

Maija Koivisto; Hisayo Katsui

doi:10.54331/haik.140805

Kirjoittajat

Maija Koivisto
Hisayo Katsui

DOI: https://doi.org/10.54331/haik.140805

Avainsanat:

kuurojen väliset avioliitot, avioliittolaki, viittomakielinen yhteisö, deaf studies, vammaistutkimus, rotuhygienia.

Abstrakti

Vuonna 1929 Suomessa säädettiin rotuhygieniasta vaikutteita saanut avioliittolaki, joka kielsi syntymäkuurojen väliset avioliitot. Lakivalmistelut herättivät vastustusta viittomakielisessä yhteisössä, jossa kuurojen väliset avioliitot olivat yleistyneet jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Tässä artikkelissa tarkastelemme sekä kuurojen välisten avioliittojen yleisyyttä että yhteisön asennoitumista kuurojen välisiin avioliittoihin oralismin ja rotuhygienian värittämällä aikakaudella. Lisäksi kysymme, miten oralismi ja rotuhygienia näkyivät avioliittolakia vastustavissa argumenteissa. Tutkimus on monitieteinen sisältäen vammaistutkimuksen, Deaf Studies -tutkimusalan ja historiantutkimuksen näkökulmia. Aineistoina toimivat yhteisön julkaisut vuosilta 1896–1930. Analyysimenetelmänä käytämme aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla kuvailemme yhteisön senaikaisia käsityksiä kuurojen avioitumisesta ja avioliittolaista. Viittomakielisessä yhteisössä kuurojen väliset avioliitot koettiin normina ja jopa oletuksena. Suunnitteilla ollut avioliittolaki herätti voimakasta vastustusta viittomakielisessä yhteisössä, koska lain koettiin rajoittavan kuurojen itsemääräämisoikeutta valita kumppaninsa. Argumentteina avioliittolakia vastaan yhteisö käytti yhteiskuntakelpoisuuttaan ja sitä, että kuurot saavat kuulevia lapsia.

”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon”

Kirjoittajat

Avainsanat:

Abstrakti

Julkaistu

Viittaaminen

Uusin numero