• Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 21: Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939
    Nro 21 (2019)

    Toim. Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio

    Suomen historiaa ei voi ymmärtää tuntematta Karjalan ja sen pääkaupungin Viipurin historiaa. Tämä vanha viisaus pätee erityisesti vuosiin 1880–1939, jotka muodostavat yhden alueen historian kiehtovimmista kehitysvaiheista. Kun nationalismi ja sosialismi innostivat kansaa kaduille, syntyi kansalaistoimintaa, yhdistyksiä, järjestöjä, lehtiä ja puolueita, mutta tapahtui myös salamurhia ja valtiollisia mullistuksia. Tämä aatteiden ja tapahtumien ketju on pääosassa VSKS:n Toimitteessa 21, Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Kokoelmassa luodaan kuva Viipurin poliittiseen kulttuuriin ja sen omaleimaisiin piirteisiin. Kerta kerran perään törmätään samoihin kysymyksiin: millaisten sosiaalisten ja idänpoliittisten yhteentörmäysten tuloksena syntyivät ja kehittyivät erityispiirteet, jotka olivat leimallisia nimenomaan Viipurille ja Karjalankannakselle? Miten yleiseurooppalaiset ja kansalliset aate-, kulttuuri- ja sosiaalihistorialliset ilmiöt näkyivät paikallisella tasolla?

    Keisarikunnan yhdenmukaistamispolitiikka ja siihen liittynyt oikeustaistelu koskettivat verevästi eritoten Viipuria. Niitä seurasivat ensimmäinen maailmansota, keisarikunnan rappio ja Venäjän vallankumouksellinen vuosi 1917. Keväällä 1918 Karjalan pääkaupunkia hallitsivat punaiset suomalaiset, mutta pian alkoi ”valkoisen Viipurin” aika. Sisällissodan traagisia tapahtumia ei unohdettu kaupungissa, mutta 1920- ja 30-luvulla elämä jatkui, politiikasta kiisteltiin ja vaaleja järjestettiin.

  • Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 20: Kuvaukset, mielikuvat, identiteetit: Viipurin kulttuurihistoriaa 1710–1840
    Nro 20 (2018)

    Toim. Piia Einonen & Antti Räihä

    Viipurin siirtyminen osaksi Venäjän keisarikuntaa Uudenkaupungin rauhassa 1721 on tehnyt siitä suomalaisessa historiantutkimuksessa poikkeuksellisen kiinnostavan tutkimuskohteen. Antologia Kuvaukset, mielikuvat, identiteetit koostuu artikkeleista, joissa käsitellään Viipurin kulttuurihistoriasta vuosilta 1710–1840. Teksteissä luodaan kokonaisvaltaisia tutkimusasetelmia, joissa yksilöllisiä ja kollektiivisia, eri säätyjen, ylempien ja alempien, kulttuuriin ja käytäntöihin kuuluneita ilmiöitä tarkastellaan useista näkökulmista.

    Lähestymistapa kattaa sekä aineellisen että aineettoman kulttuurin ilmiöt: esimerkiksi kirjoista kirjoitetaan sekä esineinä, omistuksen ja lukuharrastuksen kohteina, että Viipurin nuorten opettajien hengentuotteina. Valikoima kattaa artikkeleita kuvataiteesta, käsityöläisyydestä, yrittäjyydestä, kieleen ja syntyperään liittyneistä ajatuksista sekä säätyläistön elämäntavasta. Venäläiset käsitykset Viipurista ja kaupungin raadin suhtautuminen Vanhan Suomen alueen vuonna 1812 tapahtuneeseen yhdistämiseen muuhun Suomeen ovat eräitä sen tuoreista tutkimusteemoista.

  • Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 19: Arki, kirkko, artefakti. Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710)
    Nro 19 (2017)

    Toim. Petri Karonen, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen

    Viipurin linna ja sen suojiin rakentunut kaupunki olivat sekä aikalaisille että myöhemmin suomalaisten itseymmärrykselle keskeisiä paikkoja. Antologiassa Arki, kirkko, artefakti eri tieteenalojen asiantuntijat käsittelevät monikulttuurisen ja -kielisen Viipurin historiaa niin henkisen kuin materiaalisen kulttuurin näkökulmista keskiajalta 1700-luvun alkuun. Aiheet liittyvät kirkolliseen ja sivistyselämään, hengellisiin ja maallisiin instituutioihin ja organisaatioihin sekä arjen esineelliseen maailmaan aina yksittäisiin viipurilaisiin toimijoihin asti.

    Tekstejä yhdistää pyrkimys sekä ymmärtää että selittää tutkittavia ilmiöitä. Yksittäiset ja kollektiiviset toimijat liitetään laajempaan kokonaisuuteen, jonka tässä tapauksessa muodostaa yhtäältä paikallisesti Viipurin linna ja kaupunkiyhteisö ja toisaalta yhteisöjä ympäröivä ja aikakaudella Itämeren piirissä voimakkaasti vahvistunut ruotsalainen valtiovalta.

    Antologian monitieteinen kirjoittajaryhmä koostuu arkeologian, histo­riantutkimuksen, kirkkohistorian, taidehistorian ja teatteritieteen asiantuntijoista. Antologian toimittaja Petri Karonen toimii Suomen historian professorina Jyväskylän yliopistossa.

  • Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 18: Muuttuvien tulkintojen Viipuri
    Nro 18 (2016)

    Toim. Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen

    Viipuri oli vuosisatojen ajan yksi Suomen alueen merkittävimmistä kaupungeista. Ruotsin aikana se oli Karjalan, Suomen ja Ruotsin valtakunnan lukko, 1700-luvulla taas baltiansaksalainen provinssikeskus ja samalla 1900-luvulle saakka Venäjän keisarikunnan pääkaupungin, Pietarin portti. Viipurin ruotsinkielisille kaupunki edusti vuosisataista ruotsalaista perintöä. “Karjalaisten kaupungiksi” Viipuri nousi vasta suomalaisen kulttuurin kukoistaessa siellä autonomian ajan lopulta itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeniin. Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen uudet vallanpitäjät puolestaan loivat Viipurista mielikuvaa ”vanhana venäläisenä kaupunkina”, joka nykyisellä Venäjällä saa kuitenkin edustaa taas läntisyyttä.

    Vallanpitäjien vaihtuminen tekee Viipurista kiinnostavan kohteen historiografiselle ja kulttuurihistorialliselle tarkastelulle.  Muuttuvien tulkintojen Viipuri päivittää käsityksiä Viipurin monimuotoisesta kulttuurielämästä ja historiankirjoituksesta uuden ajan alusta kuluvan vuosituhannen puolelle saakka. Kokoelman kirjoittajat ovat Viipurin historian asiantuntijoita, jotka edustavat alan uusinta tutkimusta.