Terveydenhuolto ja kyberuhkat

Kirjoittajat

  • Teija Norri-Sederholm Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Tiina Laitinen Kuopion yliopistollinen sairaala
  • Martti Lehto Jyväskylän yliopisto
  • Martti J Kari Jyväskylän yliopisto

Avainsanat:

kyberturvallisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p26189], kyberuhka, terveydenhuolto [http://www.yso.fi/onto/yso/p2658], kriittinen infrastruktuuri

Abstrakti

Kyberturvallisuusstrategian vision mukaan Suomen tulee kyetä suojaamaan elintärkeät toimintonsa kyberuhkaa vastaan kaikissa tilanteissa. Terveydenhuolto on yksi elintärkeistä toiminnoista. Terveystoimiala on kyberhyökkäysten top-5-listalla ensimmäisenä. Hyökkäysten keskeisin motivaatio on potilastietojen arvo pimeillä markkinoilla. Vuonna 2015 varastettiin yli satamiljoonaa potilastietoa, jotka sisältävät rikollisille arvokkaita tietoja, kuten luottokorttinumeroita, työnantajatietoja ja sairaushistoriatietoja. Tässä artikkelissa kuvataan terveydenhuoltoon liittyviä kyberuhkia, kyberhaavoittuvuuksia ja toteutuneita kyberhyökkäyksiä kybermaailman eri ulottuvuudet kattaen.

Tarkastelussa käytetään kybermaailman viisikerroksista verkostomallia, joka sisältää fyysisen, syntaktisen, semanttisen, palvelu- ja kognitiivisen kerroksen. Malli kattaa laajasti koko kybermaailman fyysisen kerroksen laitteista ja verkoista kognitiivisen kerroksen inhimillisiin ongelmanratkaisu- ja tulkintaympäristöihin. Haavoittuvuuksia ja toteutuneita hyökkäyksiä voidaan mallin mukaan jaotella laitekohtaisista haavoittuvuuksista aina koulutuksen puutteista johtuviin haavoittuvuuksiin ja pelottelu- ja kalasteluohjelmilla tapahtuneisiin hyökkäyksiin. Paljon julkisuutta ovat saaneet myös terveydenhuoltoon kohdistuneet kiristyshaittaohjelmahyökkäykset.

Kyberuhkia vastaan voidaan suojautua useilla eri tasoilla ja tavoilla. Lähtökohtana on se, että jokainen organisaatio huolehtii oman toimintansa kyberturvallisuudesta tehden yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa uhkien tunnistamisessa ja torjumisessa. Terveydenhuollon kyberturvallisuuden rakentaminen on systeemin hallintaa, jossa tulee keskittyä järjestelmien kokonaisuuteen yksittäisten laitteiden sijaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on, että kokonaisosaaminen tukee yksittäisen toimijan toimintaedellytyksiä yhteistä uhkaa vastaan. Terveydenhuollon kyberturvallisuuden jatkuva parantaminen ja tietoisuuden lisääminen ovat kaikkien kansalaisten etuja, jotka vaativat vahvaa ymmärrystä niin tietoturvasta kuin terveydenhuollon toimintatavoistakin. Tämän vuoksi tietoisuuden kohottamisen ja henkilökunnan kouluttamisen tuleekin olla keskeisellä sijalla organisaatioiden kyberturvallisuudessa.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Muut artikkelit / Other articles

Julkaistu

2019-03-11

Viittaaminen

Norri-Sederholm, T., Laitinen, T., Lehto, M., & Kari, M. J. (2019). Terveydenhuolto ja kyberuhkat. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 11(1-2), 86–99. https://doi.org/10.23996/fjhw.74183