Ohtoseni, ainoseni, mesikämmen kääröseni

Suomen kielen johdosmuotoisten karhunnimitysten rakenteesta ja semantiikasta

Authors

  • Minerva Piha Nord universitet

Keywords:

karhurituaali, mytologinen sanasto, sananjohto, sananmuodostus, suomen kieli

Abstract

Tässä artikkelissa tutkin suomen kielen ’karhua’ merkitseviä sanoja eli karhunnimityksiä sananmuodostuksen ja semantiikan näkökulmasta. Artikkelin aineistossa on 298 suomenkielistä karhunnimitystä. Tarkastelen aluksi, kuinka paljon aineistossa on perussanoja, johdoksia sekä sanayhtymiä, ja keskityn sitten tutkimaan johdosmuotoisia karhunnimityksiä. Selvitän, mitä johtimia karhunnimityksissä on sekä millaisia merkityksiä ja rooleja johdosmuotoisilla nimityksillä karhulle on annettu. Tarkastelen myös, millä tavalla johdosmuotoiset nimitykset jakautuvat eri aineistotyyppeihin eli murre-, kansanruno- ja vanhan kirjasuomen aineistoihin.

Karhunnimitykset olen kerännyt Suomen kansan vanhoista runoista, Suomen murteiden sana-arkistosta ja Suomen murteiden sanakirjasta sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjasta. Näkökulmani on siis vanhahkoissa karhunnimityksissä, joista moni on yhdistettävissä historiallisista lähteistä ja kansanrunoista tunnettuun suomalaiseen karhurituaaliin, jossa karhu kaadettiin ja syötiin ja lopuksi karhun pääkallo palautettiin metsään.

Olen jakanut aineiston perussanoihin, johdoksiin sekä sanayhtymiin eli yhdyssanoihin ja sanaliittoihin. Johdoksiin olen laskenut paitsi yhden leksikaalisen morfeemin sisältämät johdokset myös sanayhtymämuotoiset johdokset eli sanayhtymät, joiden edusosa on johdos. Johdosmuotoisia karhunnimityksiä on aineistossa 89. Johdosmuotoisista nimityksistä olen analysoinut johtimen ja sen antaman merkityksen karhulle.

Tutkimuksen perusteella karhulle on johdoksen avulla haluttu antaa nimitys, joka kulloiseenkin tilanteeseen ja käyttökontekstiin sopii. Erityisen suosittu johdin karhunnimityksissä on affektiivinen -(i)nen-johdin, ja nimityksissä esiintyy muitakin affektiivisia johtimia. Niillä karhulle on annettu positiivisia nimityksiä; halventavat nimitykset puuttuvat lähes täysin. Suurin osa affektiivisista nimityksistä sisältyy kansanrunoaineistoon. Toinen esiin nouseva johdin on tekijännimijohdin -jA, jonka sisältävät nimitykset korostavat karhun aktiivista roolia menneisyyden ihmisten uskomuksissa. Koska karhu on ollut monella elämänalalla, esimerkiksi karjantappajana, metsäneläimenä ja mytologisen maailman olentona, keskeinen eläin, nimityksiä on kertynyt valtava määrä.

Downloads

Published

2022-12-31

How to Cite

Piha, M. (2022). Ohtoseni, ainoseni, mesikämmen kääröseni: Suomen kielen johdosmuotoisten karhunnimitysten rakenteesta ja semantiikasta. Finnish Journal of Linguistics, 35, 81–128. Retrieved from https://journal.fi/finjol/article/view/113834

Issue

Section

Articles