suuri, iso vai kookas? tärkeä, keskeinen vai merkittävä?

Miten ensikielisyys vaikuttaa lähisynonyymisten adjektiivien valintaan kaunokirjallisuuskontekstissa

Authors

• Niina Kekki Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0002-8244-5155
• Ilmari Ivaska Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0001-7366-7111

DOI:

https://doi.org/10.61197/fjl.142204

Keywords:

kielenoppiminen, suomi, suomi toisena kielenä, synonymia, monimuuttuja-sekamalli, kaunokirjallisuus

Abstract

Tarkastelemme tässä artikkelissa monimuuttuja-sekamallin avulla, minkä adjektiivin lähisynonyymisista pesueista suuri/iso/kookas ja tärkeä/keskeinen/merkittävä S2- ja S1-puhujat valitsevat kaunokirjallisessa tekstikontekstissa. Edistyneiden kielenoppijoiden lähisynonyymien käytön ja opettamisen ongelmat on tunnistettu jo varhain. Lähisynonyymivalinnat on havaittu toisen kielen oppimisen tutkimuksessa yhdeksi yleisimmistä leksikaalisen tason syistä sille, että vielä edistyneidenkin kielenoppijoiden kielenkäyttö voi vaikuttaa kontekstille epätyypilliseltä. Aiempi tutkimus on lisäksi osoittanut, että kaunokirjallisuuden lukeminen mahdollistaa sattumanvaraisen sanaston oppimisen niin ensikielisillä kuin toisen/vieraan kielen puhujilla.

Käyttöpohjaisen näkemyksen mukaan kieli ja sen oppiminen pohjautuvat luonnollisen kielen käyttöön. Kielenkäytön ytimessä ovat konstruktiot eli muoto-merkitys-käyttö-kombinaatiot, jotka muodostavat toisiinsa kytkeytyvän verkoston. Vertaamme S2- ja S1-puhujien adjektiivivalintoja niiden tyypilliseen käyttöön konstruktionäkökulmasta eli selvitämme, mitkä muuttujat selittävät sanavalintaa konstruktiossa, jossa adjektiivi toimii pääsanansa määritteenä. Varsinainen aineisto on kerätty kyselytutkimuksella, mutta käytämme valintaa selittävinä taustamuuttujina laajaa kirjoa erilaisia taustamuuttujia. Näihin kuuluu valinnanalaisen konstruktion ominaisuuksia (mm. sijamuoto), kielenkäyttäjäkohtaisia muuttujia (mm. kielitausta ja lukutottumukset) sekä useita korpuksista johdettuja, tarkastelunalaisen konstruktion tyypillistä käyttöä kuvaavia muuttujia (mm. adjektiivien ja niiden pääsanojen yhteisesiintymien suhteelliset vahvuudet kielen eri rekistereissä).

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että suomeksi lukevat S2-puhujat valitsevat adjektiiveja alkuperäisen kaunokirjallisen kontekstin mukaisemmin kuin muilla kielillä lukevat. S1-puhujilla ei vastaavaa vaikutusta ole. Konstruktioiden osalta tutkimus vahvistaa aiempaa tietoa siitä, että L1- ja edistyneet L2-puhujat hahmottavat konstruktioita huomattavan samantapaisesti. Tarkasteltujen kollokaatioiden tekstilajipreferenssillä ei ole suurta merkitystä korkeakoulutetuilla vastaajilla, mahdollisesti koska kyselyaineisto mittaa enemmän sanaston reseptiivistä kuin produktiivista hallintaa. Tulokset osoittavat, että tilastollisena menetelmänä käytetty monimuuttujainen sekamalli sopii tutkimuksessa tarkasteltavan ilmiön selittämiseen. Malli toimii molemmissa pesueissa hyvin, mutta kiinnostavasti se selittää selvästi paremmin suuri-pesueen adjektiivivalintojen vaihtelua. Synonymiaa käsittelevissä korpustutkimuksissa on usein tarkastelussa vain yksi lähisynonyymipari tai -pesue, joten tämän tutkimuksen pohjalta voi esittää, että synonyymiaa käsittelevässä tutkimuksessa yhden lähisynonyymipesueen tarkastelun pohjalta ei voi kovin luotettavasti tehdä synonymiaa yleisesti koskevia tulkintoja. Lisäksi tutkimuksen tulokset kannustavat käyttämään kaunokirjallisuutta aikuisten kielenopetuksessa.

References

Alderson, Charles & Haapakangas, Eeva-Leena & Huhta, Ari & Nieminen, Lea & Ullakonoja, Riikka. 2015. The diagnosis of reading in a second or foreign language. New York: Routledge, Taylor & Francis Group.

Arppe, Antti. 2008. Univariate, bivariate and multivariate methods in corpus-based lexicography: A study of synonymy. Helsingin yliopisto. (Väitöskirja).

Arppe, Antti & Järvikivi, Juhani. 2007. Every method counts: Combining corpus-based and experimental evidence in the study of synonymy. Corpus Linguistics and Linguistic Theory 3(2). 131–159. https://doi.org/10.1515/CLLT.2007.009

Biber, Douglas & Conrad, Susan. 2005. Register Variation: A Corpus Approach. Teoksessa Schiffrin, Deborah & Tannen, Deborah & Hamilton, Heidi (toim.), The Handbook of Discourse Analysis, 175–196. Wiley. https://doi.org/10.1002/9780470753460.ch10

Biber, Douglas & Conrad, Susan & Reppen, Randi. 1998. Corpus Linguistics: Investigating Language Structure and Use. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511804489

Bono, Susanna. 2023. 14-vuotias Alma Hurme lukee vain englanniksi – ”Suomeksi samat kirjat saattavat kuulostaa vähän hassuilta”. YLE. https://yle.fi/a/74-20043198 (Viitattu 16.8.2023.)

Church, Kenneth & Hanks, Patrick. 1990. Word Association Norms, Mutual Information, and Lexicography. Computational Linguistics 16(1). 22–29.

Conlexis. 2013. http://wiki.osao.fi/conlexis/ (Viitattu 1.8.2023.)

Cruse, David. 1986. Lexical Semantics. Cambridge University Press.

Danglli, Leonard & Abazaj, Griselda. 2014. Lexical Cohesion, Word Choice and Synonymy in Academic Writing. Mediterranean Journal of Social Sciences 5(14). 628–632. https://doi.org/10.5901/mjss.2014.v5n14p628

De Jonge, Bob. 1993. The existence of synonyms in a language: Two forms but one, or rather two, meanings? Linguistics 31(3). 521–538. https://doi.org/10.1515/ling.1993.31.3.521

Deshors, Sandra. 2016. Inside phrasal verb constructions: A co-varying collexeme analysis of verb-particle combinations in EFL and their semantic associations. International Journal of Learner Corpus Research 2(1). 1–30. https://doi.org/10.1075/ijlcr.2.1.01des

Deshors, Sandra, & Gries, Stefan. 2016. Profiling verb complementation constructions across New Englishes: A two-step random forests analysis of ing vs. to complements. International Journal of Corpus Linguistics 21(2). 192–218. https://doi.org/10.1075/ijcl.21.2.03des

Deshors, Sandra & Götz, Sandra & Laporte, Samantha. 2018. Linguistic innovations in EFL and ESL: Rethinking the linguistic creativity of non-native English speakers. Teoksessa Deshors, Sandra & Götz, Sandra & Laporte, Samantha (toim.), Benjamins Current Topics, 1–20. John Benjamins Publishing Company. https://doi.org/10.1075/bct.98.01des

Deshors, Sandra & Gries, Stefan. 2014. A case for the multifactorial assessment of learner language: The uses of may and can in French-English interlanguage. Teoksessa Glynn, Dylan & Robinson, Justyna (toim.), Human Cognitive Processing, 179–204. John Benjamins Publishing Company. https://doi.org/10.1075/hcp.43.07des

Divjak, Dagmar & Gries, Stefan. 2006. Ways of trying in Russian: Clustering behavioral profiles. Corpus Linguistics and Linguistic Theory 2(1). 23–60. https://doi.org/10.1515/CLLT.2006.002

Edmonds, Philip & Hirst, Graeme. 2002. Near-Synonymy and Lexical Choice. Computational Linguistics 28(2). 105–144. https://doi.org/10.1162/089120102760173625

Ellis, Nick. 2008. Usage-based and form-focused language acquisition: The associative learning of constructions, learned attention, and the limited L2 endstate. Teoksessa Robinson, Peter & Ellis, Nick (toim.), Handbook of Cognitive Linguistics and Second Language Acquisition, 382–415. Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203938560-24

Firth, John. 1957. A Synopsis of Linguistic Theory, 1930–55. Studies in Linguistic Analysis, Special Volume of the Philological Society. 1–31.

Goldberg, Adele. 2003. Constructions: A new theoretical approach to language. Trends in Cognitive Sciences 7(5). 219–224. https://doi.org/10.1016/S1364-6613(03)00080-9

Granger, Sylviane. 2004. Computer Learner Corpus Research: Current Status and Future Prospects. Teoksessa Connor, U. & Upton, T. (toim.), Applied Corpus Linguistics: A Multidimensional Perspective, 123–145. https://doi.org/10.1163/9789004333772

Granger, Sylviane. 2015. Contrastive interlanguage analysis: A reappraisal. International Journal of Learner Corpus Research 1(1). 7–24. https://doi.org/10.1075/ijlcr.1.1.01gra

Gries, Stefan & Otani, Naoki. 2009. Behavioral profiles: A corpus-based perspective on synonymy and antonymy. ICAME Journal 2009(34). 121–150.

Gries, Stefan. 2021. Statistics for Linguistics with R (3rd edition). De Gruyter Mouton.

Gries, Stefan. 2022. What do (some of) our association measures measure (most)? Association? Journal of Second Language Studies 5(1). 1–33. https://doi.org/10.1075/jsls.21028.gri

Gries, Stefan & Deshors, Sandra. 2014. Using regressions to explore deviations between corpus data and a standard/target: Two suggestions. Corpora 9(1). 109–136. https://doi.org/10.3366/cor.2014.0053

Gries, Stefan & Wulff, Stefanie. 2005. Do foreign language learners also have constructions? Annual Review of Cognitive Linguistics 3. 182–200. https://doi.org/10.1075/arcl.3.10gri

Hakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja-Riitta & Alho, Irja (toim.). 2004. Ison suomen kieliopin verkkoversio. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php (Viitattu 1.6.2023)

Hasselgren, Angela. 1994. Lexical teddy bears and advanced learners: A study into the ways Norwegian students cope with English vocabulary. International Journal of Applied Linguistics 4(2). 237–258. https://doi.org/10.1111/j.1473-4192.1994.tb00065.x

Ivaska, Ilmari. 2015. Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: Avainrakenne-analyysi. (Annales Universitatis Turkuensis C 409). Turun yliopisto. (Väitöskirja).

Ivaska, Ilmari & Bernardini, Silvia. 2020. Constrained language use in Finnish: A corpus-driven approach. Nordic Journal of Linguistics 43(1). 33–57. https://doi.org/10.1017/S0332586520000013

Jantunen, Jarmo. 2001. ”Tärkeä seikka” ja ”keskeinen kysymys”: Mitä korpuslingvistinen analyysi paljastaa lähisynonyymeista? Virittäjä 105(2). 170–192.

Jantunen, Jarmo. 2015. Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: Astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina. Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 25. 105–136. https://doi.org/10.5128/LV25.05

Jarvis, Scott. 2013. Capturing the Diversity in Lexical Diversity: Lexical Diversity. Language Learning 63. 87–106. https://doi.org/10.1111/j.1467-9922.2012.00739.x

Jääskeläinen, Anni. 2023. Adjektiivien polysemiaa konstruktioissa. Virittäjä 127(3). 316–344. https://doi.org/10.23982/vir.84893

Kecskes, Istvan & Papp, Tünde. 2000. Foreign language and mother tongue. Lawrence Erlbaum Associates.

Kekki, Niina & Ivaska, Ilmari. 2022. The use of synonymous adjectives of Finnish as a second language learners: Applying the MuPDAR(F) approach. International journal of learner corpus research 8(1). 67–96. https://doi.org/10.1075/ijlcr.21006.kek

Kekki, Niina & Jytilä, Riitta & Parente-Čapková, Viola. 2023. Kulttuurisen kielenoppimisen jäljillä: Aikuisten suomenoppijoiden kokemuksia lukupiirissä. Sananjalka 65(65). 196–214. https://doi.org/10.30673/sja.115631

Kielitoimiston sanakirja. 2022. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi (Viitattu 1.8.2023)

Kim, Myonghee. 2004. Literature Discussions in Adult L2 Learning. Language and Education 18(2). 145–166. https://doi.org/10.1080/09500780408666872

Krashen, Stephen. 1993. The power of reading: Insights from the research. Libraries Unlimited.

Langacker, Ronald. 1987. Foundations of cognitive grammar. Vol. 1: Theoretical prerequisites. Stanford University Press.

Lee, Ching-Yin & Liu, Jyi-Shane. 2009. Effects of Collocation Information on Learning Lexical Semantics for Near Synonym Distinction. International Journal of Computational Linguistics & Chinese Language Processing 14(2). 205–220. https://aclanthology.org/O09-4004

van Lier, Leo. 2000. From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. Teoksessa Lantolf, James (toim.), Sociocultral Theory and Second Language Learning, 245–260. Oxford University Press.

Liu, Dilin. 2013. Salience and construal in the use of synonymy: A study of two sets of near-synonymous nouns. Cognitive Linguistics 24(1). 67–113. https://doi.org/10.1515/cog-2013-0003

Liu, Dilin & Zhong, Shouman. 2016. L2 vs. L1 Use of Synonymy: An Empirical Study of Synonym Use/Acquisition. Applied Linguistics 37(2). 239–261. https://doi.org/10.1093/applin/amu022

Lu, Yuanwen. 2017. A corpus study of collocation in Chinese learner English. Routledge.

Lyons, John. 1968. Introduction to theoretical linguistics. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139165570

Martin, Marilyn. 1984. Advanced Vocabulary Teaching: The Problem of Synonyms. The Modern Language Journal 68(2). 130–137.

Nation, Paul. 2018. Reading a whole book to learn vocabulary. ITL - International Journal of Applied Linguistics 169(1). 30–43. https://doi.org/10.1075/itl.00005.nat

Pietilä, Päivi & Merikivi, Riikka. 2014. The Impact of Free-time Reading on Foreign Language Vocabulary Development. Journal of Language Teaching and Research 5(1). 28–36. https://doi.org/10.4304/jltr.5.1.28-36

R Core Team. 2022. R: A Language and Environment for Statistical Computing [Software]. R Foundation for Statistical Computing. https://www.R-project.org/

Reynolds, Barry. 2015. A Mixed-Methods Approach to Investigating First- and Second-Language Incidental Vocabulary Acquisition Through the Reading of Fiction. Reading Research Quarterly 50(1). 111–127. https://doi.org/10.1002/rrq.88

Reynolds, Barry. 2022. Situated incidental vocabulary acquisition: The effects of in-class and out-of-class novel reading. Applied Linguistics Review 13(5). 705–733. https://doi.org/10.1515/applirev-2019-0059

Reynolds, Barry & Ding, Chen. 2022. Effects of word-related factors on first and second language English readers’ incidental acquisition of vocabulary through reading an authentic novel. English Teaching: Practice & Critique 21(2). 171–191. https://doi.org/10.1108/ETPC-05-2021-0049

Ringbom, Håkan. 2007. Cross-linguistic similarity in foreign language learning. Multilingual Matters.

Sinclair, John. 1991. Corpus, concordance, collocation. Oxford U.P.

Stefanowitsch, Anatol & Gries, Stefan. 2003. Collostructions: Investigating the interaction of words and constructions. International Journal of Corpus Linguistics 8(2). 209–243. https://doi.org/10.1075/ijcl.8.2.03ste

Tomasello, Michael. 2003. Constructing a language: A usage-based theory of language acquisition. Harvard University Press.

Vanhatalo, Ulla. 2003. Kyselytestit vs. Korpuslingvistiikka lähisynonyymien semanttisten sisältöjen arvioinnissa: Mitä vielä keskeisestä ja tärkeästä? Virittäjä 107(3). 351–369.

Waring, Rob & Nation, Paul. 2004. Second language learning and incidental vocabulary learning. Angles on the English Speaking World 4. 97–110.

Waring, Rob & Takaki, Misako. 2003. At what rate do learners learn and retain new vocabulary from reading a graded reader? Reading in a Foreign Language 15(2). 130–163.

Webb, Stuart. 2008. The effects of context on incidental vocabulary learning. Reading in a Foreign Language 20(2). 232–245.

Xiao, Richard & McEnery, Tony. 2006. Collocation, Semantic Prosody, and Near Synonymy: A Cross-Linguistic Perspective. Applied Linguistics 27(1). 103–129. https://doi.org/10.1093/applin/ami045