Rektio ja käsitteistys

Miten metaforisuus, voimadynamiikka ja fiktiivinen liike motivoivat suomen verbien paikallissijarektioita

Authors

• Tuomas Huumo

DOI:

https://doi.org/10.61197/fjl.142826

Keywords:

rektio, verbi, paikallissija, kognitiivinen semantiikka

Abstract

Suomen verbien paikallissijarektioita on totuttu pitämään pääosin semanttisesti läpinäkymättöminä kiteytyminä. Rektioille voidaan kuitenkin löytää semanttista motivaatiota, jos ilmaistavaan merkitykseen sisällytetään kognitiivisen kielentutkimuksen hengessä paitsi puheenalainen asiaintila itse myös tapa käsitteistää kyseinen asiaintila. Esitän, että verbirektioita motivoivat käsitteistykset, jotka perustuvat metaforisuuteen, fiktiiviseen liikkeeseen ja voimadynamiikkaan. Aineistonani ovat verbin ja rektiolaajennuksen muodostamat rektioyhdistelmät, jotka olen poiminut alan oppikirjoista ja tutkimusjulkaisuista. Tarkastelen sekä suuntarektioita, joissa verbi määrää vain suuntaisuuden muttei määräsijaa (esimerkiksi tulosijarektio jäädä kotiin ~ Tampereelle ~ kahvilaan), että sijarektioita, joissa verbi edellyttää määräsijaa (esimerkiksi elatiivirektio pitää kirjoista ~ hiihdosta ~ Tampereesta). Rektioyhdistelmät painottuvat suuntasijojen eli tulo- ja erosijojen sellaisiin käyttöihin, joissa ei ole kyse aidosta siirtymästä. Rektioita motivoivat käsitteistykset muodostavat semanttisia pääryhmiä, jotka kattavat useita rektioyhdistelmiä. Näitä ovat: 1) ’jostakin’ aktivoitumisen ja ’jonnekin’ passivoitumisen ilmaukset, 2) toteutumattomia tai peruuntuvia kehityskulkuja fiktiivisenä liikkeenä kuvaavat ilmaukset, 3) kuvaannolliset ’ottamisen’ ja ’antamisen’ ilmaukset sekä 4) merkitykseltään eksistentiaaliset ’jonnekin’ ilmestymistä tai ’jostakin’ katoamista kuvaavat ilmaukset.

References

Aigro, Mari. 2022. In any case? Estonian spatial cases as argument markers. (Dissertationes linguisticae Universitatis Tartuensis 44). Tartu Ülikool. (https://dspace.ut.ee/items/f7b10137-408d-46e0-80c3-57728446cf80) (Luettu 17.1.2023.)

Alhoniemi, Alho. 1975. Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista. Sananjalka 17. 5–24. (https://doi.org/10.30673/sja.86391.)

Anderson, John M. 1971. The grammar of case: Towards a localistic theory. (Cambridge Studies in Linguistics 4.) Cambridge University Press.

Croft, William. 1991. Syntactic categories and grammatical relations: The cognitive organization of information. University of Chicago Press.

Croft, William. 2012. Verbs: Aspect and causal structure. Oxford: Oxford University Press.

Elsayed, Duha. 2017. Agricolan pitää – nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä. (Turun yliopiston julkaisuja C 448.) Turun yliopisto. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7028-5)

Erkkilä, Riku. 2024. Huomioita semantiikan vaikutuksesta muodon leksikaalistumiseen. Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille: Pühendusteos Riho Grünthalile 22. mail 2024. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 278, 184–205. Päätoim. Sofia Björklöf. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Flint, Aili. 1980. Semantic structure in the Finnish lexicon: Verbs of possibility and sufficiency. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 360.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hamunen, Markus & Huumo, Tuomas. 2020. Kielitaju kielentutkijan työkaluna. Teoksessa Luodonpää-Manni, Milla & Hamunen, Markus & Konstenius, Reetta & Miestamo, Matti & Nikanne, Urpo & Sinnemäki, Kaius (toim.), Kielentutkimuksen menetelmiä II. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1457), 199–239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Huumo, Tuomas. 1997. Partitiivisubjekti ja tilajatkumot. Sananjalka 39, 65–97.

Huumo, Tuomas. 2001. Kvasiresultatiivilauseet: Esimerkki dynaamisesta subjektiivisesta käsitteistyksestä. Puhe ja kieli, 21 (2), 85–101.

Huumo, Tuomas. 2005a. Onko jäädä-verbin paikallissijamääritteen tulosijalla semanttista motivaatiota? Virittäjä 109 (4). 506–524. (https://journal.fi/virittaja/article/view/40437.) (Luettu 17.1.2023.)

Huumo, Tuomas. 2005b. Kognition kieli: Miten suomen kieli käsitteistää aistihavainnon? Sananjalka 47(1). 7–42. (https://doi.org/10.30673/sja.86654.)

Huumo, Tuomas. 2006a. “’I woke up from the sofa’: Subjective directionality in Finnish expressions of spatio-cognitive transfers”. Teoksessa Helasvuo, Marja-Liisa & Campbell, Lyle (eds.), Grammar from the human perspective: Case, space and person in Finnish (Current Issues in Linguistic Theory 277), 41–65. John Benjamins.

Huumo, Tuomas. 2006b. Kalliolta näkyy merelle – nollasubjektilause vai subjektiton tilalause? Teoksessa Nordlund, Taru & Onikki-Rantajääskö, Tiina & Suutari, Toni (toim.), Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1078), 243–265. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Huumo, Tuomas. 2007. Force dynamics, fictive dynamicity, and the Finnish verbs of ‘remaining’. Folia Linguistica 41(1–2), 73–98.

Hynönen, Emmi. 2016. Suomen essiivi. (Annales Universitatis Turkuensis C 425.) Turun yliopisto (https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6563-2.) (Luettu 17.1.2023.)

Hynönen, Emmi. 2023. Border zones of the Finnish essive case and its semantic neighbours. Teoksessa Jaakola, Minna & Onikki-Rantajääskö, Tiina (eds.), The Finnish case system: Cognitive linguistic perspectives. (Studia Fennica Linguistica 23), 198–216. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (https://doi.org/10.21435/sflin.23)

Ikola, Osmo. 1954. Suomen lauseopin ongelmia I-III. Virittäjä 58 (3), 209–245.

Itkonen, Terho. 1974. Itkonen,Terho. 1974). Erään sijamuodon ongelmia. Suomalainen Tiedeakatemia: esitelmät ja pöytäkirjat 1974: 173–217.

Jokela, Hanna & Nummila, Kirsi-Maria. 2015. Become-constructions in Finnish and Estonian: diachronic and contrastive perspectives. Linguistica Uralica LI (2), 81–99.

Jönsson-Korhola, Hannele & White, Leila. 1989. Rakastan sinua. Pidätkö sinä minusta? – Suomen verbien rektioita. Kielikeskusmateriaalia n:o 66. Korkeakoulujen kielikeskus. Jyväskylän yliopisto.

Jönsson-Korhola, Hannele & White, Leila. 2002. Tarkista tästä. Suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opiskeleville. 3. painos. Finn Lectura.

Kracht, Marcus. 2002. On the semantics of locatives. Linguistics and Philosophy 25, 157–232.

Kracht, Marcus. 2005. The Semantics of locatives in the Uralic languages. Teoksessa Fernandez-Vest, M. M. Jocelyne (toim.), Les langues ouraliennes aujourd’hui: Approche linguistique et cognitive / The Uralic languages today: A linguistic and cognitive approach. (Bibliothèque de l’Ecole des Hautes Études, Sciences Historiques et Philologiques, Tome 340), 145–158. Paris: Editions Honoré Champion.

Kövecses, Zoltán. 2020. Extended Conceptual Metaphor Theory. Cambridge University Press. (https://doi.org/10.1017/9781108859127.)

Lakoff, George & Johnson, Mark. 1980. Metaphors we live by. University of Chicago Press.

Langacker, Ronald W. 1987. Foundations of Cognitive Grammar, Vol. I: Theoretical prerequisites. Stanford University press.

Larjavaara, Matti. 2019. Partitiivin valinta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leino, Jaakko. 2003. Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 900.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leino, Pentti. 1989. Paikallissijat ja suhdesääntö: Kognitiivisen kieliopin näkökulma. Virittäjä 93, 161–219.

Leino, Pentti. 1990. Mikä siellä liikkuu? Liike- ja muutosverbien subjekti. Virittäjä 94(4), 400–418. (https://journal.fi/virittaja/article/view/38391.) (Luettu 17.1.2024.)

Leino, Pentti. 1991a. Inhimillinen reaktio. Teoksessa Laitinen, Lea & Nuolijärvi, Pirkko & Saari, Mirja (toim.), Leikkauspiste: Kirjoituksia kielestä ja ihmisestä. (Suomi 158), 257–271. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leino, Pentti. 1991b. Lauseet ja tilanteet: Suomen objektin ongelmia. (Suomi 160.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Leino, Pentti. 1993. Polysemia – kielen moniselitteisyys: Suomen kielen kognitiivista kielioppia 1. (Kieli 7.) Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos.

Luodonpää-Manni, Milla & Ojutkangas, Krista. 2020. Laadullinen aineistopohjainen kielentutkimus. Teoksessa Luodonpää-Manni, Milla & Hamunen, Markus & Konstenius, Reetta & Miestamo, Matti & Nikanne, Urpo & Sinnemäki, Kaius (toim.), Kielentutkimuksen menetelmiä II. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1457), 412–441. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Murmann, Maximilian. 2018. Inchoative emotion verbs in Finnish: Argument structures and collexemes. Helsingin yliopisto. (http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4192-7.) (Luettu 17.1.2024.)

Nissilä, Leena. 2011. Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. (Acta Universitatis ouluensis B Humaniora 99.) Oulun yliopisto. (https://urn.fi/URN:ISBN:9789514296161) (Luettu 17.1.2024.)

Ojutkangas, Krista. 2023. Dynamic local cases in use. In Jaakola, Minna & Onikki-Rantajääskö, Tiina (eds.), The Finnish case system: Cognitive linguistic perspectives. (Studia Fennica Linguistica 23), 299–324. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (https://doi.org/10.21435/sflin.23.)

Onikki-Rantajääskö, Tiina. 2001. Sarjoja: Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 817.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Onikki-Rantajääskö, Tiina. 2023. The Finnish local case system. In Jaakola, Minna & Onikki-Rantajääskö, Tiina (eds.), The Finnish case system: Cognitive linguistic perspectives. (Studia Fennica Linguistica 23), 117–160. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (https://doi.org/10.21435/sflin.23.)

Pajunen, Anneli. 1999. Suomen verbirektioista: Verbin argumenttirakenteen jäsenten valinnasta. (Yleisen kielitieteen julkaisuja 1.) Turun yliopisto.

Siiroinen, Mari. 2023. Case alternation in Finnish change-of-state constructions. In Jaakola, Minna & Onikki-Rantajääskö, Tiina (eds.), The Finnish case system: Cognitive linguistic perspectives. (Studia Fennica Linguistica 23), 279–298. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (https://doi.org/10.21435/sflin.23.)

Siro, Paavo. 1974. Eksistentiaalilauseen hämähäkinverkkoa. Virittäjä 78 (1), 35–46.

Sivonen, Jari. 2024a. Kakkupohjasta leipoutuu hyvä. Tarkastelussa suomen tuloslause. Folia Uralica Debreceniensia 31, 261–282.

Sivonen, Jari. 2024b. Tuloslauseen syntaktis-semanttista tarkastelua. Sananjalka 66, 223–232.

SMS = Suomen murteiden sanakirja. 2024. Helsinki: Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. URN:NBN:fi:kotus-201110. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 5.6.2024 [viitattu 15.12.2024]. Saatavissa https://kaino.kotus.fi/sms/.

Talmy, Leonard. 2000. Toward a cognitive semantics Vol. I: Concept structuring systems. MIT Press.

Viinamäki, Anna. 2007. Huomata-verbistä ja sen kanssa esiintyvistä paikallissijailmauksista. Sananjalka 49, 22–44. https://doi.org/10.30673/sja.86672

Vilkuna, Maria. 1996. Suomen lauseopin perusteet. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 90.) Edita.

VISK = Hakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja. 2004. Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php.) (Luettu 17.1.2024.)

Voutilainen, Eero. 2023. The construal of change in Finnish translative expressions. In Jaakola, Minna & Onikki-Rantajääskö, Tiina (eds.), The Finnish case system: Cognitive linguistic perspectives. (Studia Fennica Linguistica 23), 161–197. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (https://doi.org/10.21435/sflin.23.)