Tieto, taito, into ja yhteisö
Yliopisto-opettajien näkemykset historian asiantuntijuudesta ja sen kehittymisen tukemisesta opintojen alkuvaiheessa
Abstrakti
Analysoimme yliopistoissa opettavien näkemyksiä historia-alan asiantuntijuuden luonteesta ja analysoimme, miten ensimmäisen vuoden opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä pyritään tukemaan. Aineistomme koostuu kymmenestä puolistrukturoidusta haastattelusta, joissa haastattelimme yhteensä 15 historian johdanto- tai orientaatiokurssien opettajaa seitsemässä suomalaisyliopistossa. Pedagogisen ja psykologisen asiantuntijuustutkimuksen valossa asiantuntijuuden keskeiset ulottuvuudet ovat teoreettinen, käsitteellinen tieto, käytännöllinen tieto, itsereflektointitaidot, sosiokulttuurinen ulottuvuus ja motivationaaliset tekijät. Historiallista ajattelua ja historia-alan asiantuntijuutta käsittelee lisäksi oma tutkimushaaransa. Haastateltaviemme käsitykset ovat linjassa aiemman historia-alan asiantuntijuutta tarkastelevan tutkimuksen kanssa. Haastateltavat huomioivat opetuksessaan kaikki asiantuntijuuden ulottuvuudet, joskin painotukset vaihtelevat. Sekä aiemman tutkimuksen että haastatteluiden perusteella epistemologinen ymmärrys historian luonteesta on historia-alan asiantuntijuuden keskiössä. Teoreettisen, käsitteellisen tiedon ulottuvuus ei kuitenkaan välttämättä kehity opiskelijoilla ensin. Käytännöllisen tiedon, itsereflektointitaitojen, yhteisöllisyyden ja motivaation ulottuvuudet voivat olla yliopisto-opintojen alkuvaiheessa ratkaisevampia, koska niiden varaan rakentuu myös epistemologisen ymmärryksen karttumisen pitkä prosessi.
Avainsanat: historia, yliopisto-opetus, johdantokurssi, asiantuntijuuden ulottuvuudet, historia-alan asiantuntijuus, historiallinen ajattelu
