Nuoren Pehr Stenbergin levottomat unet (1775–1788)
Enteitä, painajaisia ja unien sosiaalisia merkityksiä
Abstract
Artikkeli tarkastelee, miten nuori, papiksi opiskeleva Pehr Stenberg (1758–1824) käsitteli ja kuvasi unia elämäntarinassaan ”Pett: Stenbergs Lefwernes beskrifning”, joka on julkaistu neljässä osassa. Artikkeli fokusoi Stenbergin lapsuus- ja nuoruusvuosiin (1758–1789). Tällöin talonpoikaistaustainen Stenberg jätti perheensä ja koulukaupunkinsa Uumajan opiskellakseen Turun Akatemiassa. Rahoittaakseen opintonsa hän työskenteli vuosia Suomessa kotiopettajana aatelisperheissä, joissa hän rakastui useisiin ylempisäätyisiin naisiin.
Pehr Stenberg kirjasi elämäntarinassaan 23 unta, joista 16 oli hänen itsensä näkemiä. Analysoin, millaisia unia hän kirjasi, kuinka ne vaikuttivat häneen sekä millaisia merkityksiä hän ja hänen aikalaisensa unille antoivat. Paikoin analysoin lisäksi sitä, miten Stenberg ja hänen tuttavansa kertoivat ja keskustelivat unista sekä tulkitsivat niitä tilannesidonnaisesti. Koska unia pidettiin potentiaalisesti enteellisinä, unikertomuksilla saatettiin vaikuttaa toisiin ihmisiin. Pohdin myös elämäntarinassa esitettyjen unitulkintojen lähteitä. Stenbergin kirjaamat muut tulevaisuuden ennustukset puolestaan kontekstualisoivat uskoa enneuniin.
Pehr Stenberg mainitsi tuli- ja käärmeunet useamman kerran. Niiden katsottiin merkitsevän rakkautta, joskaan tulkinnat eivät pohjautuneet ajan ruotsalaisiin unientulkintaoppaisiin. Haaveet avioliitosta aatelisneidon kanssa lisäsivät Stenbergin unien levottomuutta positiivisten toiveunien ja painajaisten myötä. Stenberg keskusteli monesti tuttaviensa kanssa unista. Vaikka hän toistuvasti kielsi uskovansa niihin, hän kuitenkin kirjasi niitä muistiin varalta, että ne toteutuisivat ja siten muodostuisivatkin enteellisiksi. Ristiriita oli ilmeinen, mutta unet ja enteet on tulkittava epävarman tulevaisuuden hallintakeinoiksi.
Asiasanat: varhaismoderni, unet, nuoruus, Ruotsi, Suomi, rakkaus, painajaiset
