”Joutuisi kykenemättömyytensä tähden yhteiskunnan rasitukseksi”

Authors

• Aleksi Huhta

DOI: https://doi.org/10.54331/haik.140807

Keywords:

siirtolaisuus, vammaisuus, karkottaminen, diplomatia, amerikansuomalaiset

Abstract

Artikkeli tarkastelee sairaiden ja vammaisten siirtolaisten karkotuksia Yhdysvalloista Suomeen vuoden 1924 jälkeen, jolloin Yhdysvaltain uusi siirtolaisuuslaki rajoitti voimakkaasti suomalaista Yhdysvaltain-siirtolaisuutta ja lisäsi karkotuksia Suomeen. Siirtolaisuuslakia innoittivat eugeeniset käsitykset ei-anglosaksisten siirtolaisten fyysisistä ja henkisistä vajavaisuuksista ja se siten syrji sairaita ja vammaisia siirtolaisia. Artikkeli osallistuu tutkimuskeskusteluun Yhdysvaltain karkotuspolitiikan ylirajaisista ulottuvuuksista tarkastelemalla Suomen ulkoministeriön ja ulkomaanedustustojen asiakirjojen avulla suomalaisten viranomaisten ja siirtolaisten osallisuutta karkotuspolitiikassa. Suomalaiset diplomaatit, konsulit ja muut viranomaiset sekä karkotettavat läheisineen osallistuivat aktiivisesti karkotuskäytäntöjen muotoutumiseen, joskin heidän toimijuutensa suhteessa amerikkalaisviranomaisiin oli rajattu. Suomalaisviranomaiset jakoivat amerikkalaiskollegoidensa käsityksen sairaista ja vammaisista siirtolaisista yhteiskunnallisena taakkana. Suomelle haitallisia karkotuksia pyrittiin estämään esimerkiksi haastamalla karkotettavan kansalaisuusstatus tai viivyttämällä asiakirjaprosessia. Toisaalta karkotusten toimeenpanoon osallistuneet suomalaisviranomaiset todistivat kykenevyyttään kontrolloida ongelmallisina pidettyjen kansalaistensa kansainvälistä liikkuvuutta ja siten Suomen kykyä toimia modernilta ja suvereenilta kansallisvaltiolta odotetuin tavoin. Valtaosa karkotettavista ja heidän läheisistään vastusti palautusta Suomeen. He koettivat estää karkotuksia muun muassa Suomen kansalaisuuttaan haastamalla tai viranomaistyötä viivyttämällä. Kuten muut valkoiset eurooppalaiset, myös monet suomalaiskarkotettavat korostivat kuulumistaan Yhdysvaltain kansakuntaan sukupuolitetuin ja kulttuurisin argumentein, jossa työkyvyn menettäminen saattoi näyttäytyä Yhdysvaltain puolesta tehtynä uhrauksena ja sen perusteella tehty karkotus epäisänmaallisena mielivaltana.