Perhevalmennuksen hyödyllisyyttä arvioivan mittarin luotettavuus ja äitien arvio perhevalmennuksen hyödyllisyydestä
Abstrakti
Tutkimuksen tarkoituksena oli validoida perhevalmennuksen hyödyllisyyttä arvioiva mittari sekä kuvata perhevalmennuksen hyödyllisyyttä äitien arviomana. Aineisto kerättiin vuonna 2017 kuuden Etelä- ja Kaakkois-Suomessa sijaitsevan maakunnan alueella. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perhevalmennukseen osallistuneita äitejä (n=168). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Perhevalmennuksen hyödyllisyys -mittari osoitti pilottiaineistossa alustavaa rakennevaliditeettia ja reliabiliteettia. Perhevalmennus arvioitiin yleisimmin hyödylliseksi synnytykseen valmistautumisen, imetyksen, vauvan hoidon sekä vanhemmuuden käsittelyn näkökulmasta. Lapsiperheiden etuuksien ja palveluiden käsittelyä pidettiin yleisimmin hyödyttöminä. Lähes puolet äideistä ei kokenut synnytyspelon käsittelyn koskevan heitä. Hedelmöityshoidoilla raskaaksi tulleet kokivat perhevalmennuksen hyödyttömämmäksi yhteiskunnan tarjoamien tukimuotojen näkökulmasta kuin muut.
Mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa perhevalmennuksen hyödyllisyyttä käytännön hoitotyössä sekä tutkimustyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä perhevalmennusta asiakaslähtöisemmäksi. Erityisesti yhteiskunnan tukimuotojen käsittelyä tulisi kehittää ja selvittää, miksi synnytyspelon käsittelyn ei koeta koskettavan osallistujia perhevalmennuksessa. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää hedelmöityshoidoilla raskaaksi tulleiden tarpeisiin perhevalmennusta kohtaan.
