Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Hoitotiede-lehteen voi tarjota tieteellisiä artikkeleita ajankohtaisista aiheista sekä ”puhutaan tieteestä” ja ”Tutkimuksesta lyhyesti”-käsikirjoituksia. Hoitotiede-lehdelle tarjottujen käsikirjoitusten tulee olla aiemmin julkaisemattomia, suomen- ruotsin- tai englanninkielisiä. Kussakin lehdessä julkaistaan enintään yksi englanninkielinen artikkeli. Lehdessä käytetään plagiaatintunnistusjärjestelmää, jonka avulla toimitus tarkastaa jokaisen lehteen tarjotun käsikirjoituksen. Lehden toimitus tekee käsikirjoituksen ensimmäisen arvioinnin, jonka perusteella se joko lähetetään arvioitavaksi tai hylätään.

Tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen (mukaan lukien järjestelmälliset katsaukset) pituus saa olla enintään 4000 sanaa pois lukien tiivistelmä, taulukot, kuviot ja lähdeluettelo. Taulukoita ja kuvioita saa olla yhteensä enintään viisi, yhden taulukon/kuvion pituus on enintään kolme sivua. Käsikirjoituksessa tulee olla otsikko, tiivistelmä kirjoituskielellä ja englanniksi (abstract), tekstisivut, lähteet sekä taulukot ja kuviot. Kirjoittajien tulee kuvata tutkimuksen eettiset seikat mukaan lukien mahdollinen osallistujien tietoon perustuva suostumus ja tutkimukselle tehty eettinen ennakkoarviointi. Mikäli tutkimukselle ei ole tehty eettistä ennakkoarviointia, tulee tämä perustella. Lehteen tarjottavien käsikirjoitusten aineistojen keruusta tulee olla kulunut alle viisi vuotta. Käsikirjoituksista pyydetään aina kaksi asiantuntijalausuntoa “double blind review“ -käytännön mukaisesti.  Käsikirjoituksen työstämisessä suositellaan käytettävän tieteellisen raportoinnin tarkistuslistaa (https://www.equator-network.org/).

Tiivistelmä ja abstract

Tiivistelmä saa olla pituudeltaan enintään150 sanaa. Tiivistelmässä tulee esittää tutkimuksen tarkoitus, tutkimusasetelma, aineiston keruun ajankohta, menetelmät, tutkimustulokset ja johtopäätökset ilman erillisiä otsikoita. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin artikkeli. Suomen- tai ruotsinkielisessä artikkelissa tulee olla myös englanninkielinen tiivistelmä mukaan lukien otsikko. Englanninkielisessä artikkelissa tulee olla myös suomenkielinen tiivistelmä mukaan lukien otsikko. Tiivistelmän yhteyteen merkitään 3–5 avainsanaa (keywords), jotka löytyvät YSA – Yleinen suomalainen asiasanasto (http://finto.fi/ysa/fi/) ja/tai Hoidokki - Hoitotyön asiasanastosta (www.hoidokki.fi) ja Medical Subject Headings of Index Medicuksesta (http://www.nlm.nih.gov/mesh/meshhome.html).

Tekstisivut

Ennen varsinaisia tekstisivuja esitetään tiiviisti 1) Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään, 2) Mitä uutta käsikirjoitus tuo ja 3) Mikä merkitys tutkimuksella on hoitotyölle, hoitotyön koulutukselle ja/tai johtamiselle (eivät sisälly 4000 sanaan). Vastaukset kysymyksiin esitetään listana (2–3 ranskalaista viivaa/kysymys) ilman lähdeviittauksia. Varsinaisilla tekstisivuilla esitetään tutkimuksen lähtökohdat, tarkoitus ja tutkimuskysymykset, tutkimusasetelma, aineisto, menetelmät, eettiset näkökohdat, tutkimustulokset, pohdinta ja johtopäätökset sekä vastuualueet. Vastuualueissa nimetään nimikirjaimin, ketkä kirjoittajista ovat osallistuneet tutkimuksen suunnitteluun, aineistonkeruuseen, aineiston analysointiin, käsikirjoituksen kirjoittamiseen ja kommentointiin. Nimikirjaimet merkitään käsikirjoitusvaiheessa esim. XX merkeillä mahdollisen tunnistamisen välttämiseksi. Kiitokset ja tutkimuksen rahoitus merkitään artikkelin loppuun. 

’Puhutaan tieteestä’ -käsikirjoituksen pituus saa olla enintään 400–600 sanaa sisältäen lähteet. Kirjoituksen tarkoituksena on tieteellinen keskustelu ja tutkijoiden tutuksi tekeminen. Käsikirjoitukset voivat olla tieteentekijöiden kirjoituksia/näkökulmia omasta tutkimusaiheesta, ajankohtaisesta asiasta, metodologiasta tai kirjoitus voi olla kommentointi lehdessä aikaisemmin julkaistuun artikkeliin. Kirjoituksen yhteyteen voidaan lisätä kirjoittajan kuva. Päätoimittaja, toimitussihteeri ja yksi toimituskunnan jäsenistä arvioi käsikirjoitusten eettisyyden ja asiallisuuden.

’Tutkimuksesta lyhyesti’ -käsikirjoituksen pituus saa olla enintään 1000 sanaa sisältäen lähteet. Kirjoituksen tarkoituksena on esittää suoraan sovellettavaa, tiivistettyä tietoa kansallisesta tutkimuksesta. Kirjoituksen rakenne mukailee tiivistelmän rakennetta, kuitenkin niin, että pääpaino on tuloksissa ja niiden hyödynnettävyydessä. Keskeisimmät kohdat esitetään listana (2–3 ranskalaista viivaa). Päätoimittaja, toimitussihteeri ja yksi toimituskunnan jäsenistä arvioi käsikirjoitusten eettisyyden, selkeyden ja tulosten hyödynnettävyyden.

Kaikkia käsikirjoituksia koskevat ohjeet

Kirjoitettaessa käytetään riviväliä 1, fonttikokoa 12. Tekstiä ei tavuteta ja tekstin oikea reuna jätetään tasoittamatta. (Lataa mallipohja tästä). Kirjoittajat ovat vastuussa artikkelinsa sisällöstä ja oikeakielisyydestä. Sidonnaisuudet ilmoitetaan erillisellä lomakkeella (lataa lomake tästä), joka lähetetään lehden toimitukseen artikkelin hyväksymisen jälkeen.

Taulukot ja kuviot

Taulukot ja kuviot sijoitetaan erillisille sivuille lähdeluettelon jälkeen. Jokainen taulukko ja kuvio esitetään omalla sivullaan ja numeroidaan juoksevalla numerolla siinä järjestyksessä, missä ne esiintyvät tekstissä. Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle ja kuvion otsikko kuvion alapuolelle. Otsikon on kerrottava taulukon tai kuvion olennainen sisältö tekstistä irrallisenakin. Taulukot on tehtävä Word-ohjelman taulukkotoiminnolla ja kirjasinkoon on oltava vähintään 10 pistettä. Kuviot tulee esittää mustavalkoisina. Tekstiin on merkittävä taulukon ja kuvion ehdotettu paikka. Taittoa varten taulukoiden ja kuvioiden tulee olla muokattavassa muodossa.

Kirjallisuusviitteet

Kirjallisuusviitteet esitetään tekstissä siten, että sulkeisiin merkitään lähteen tekijän sukunimi ja painovuosi (Nyholm, 2015). Mikäli viitataan useampaan lähteeseen, ne merkitään aakkosjärjestyksessä. Jos lähteellä on kaksi tekijää, merkitään molempien sukunimet (huomioi pilkku tekijän ja vuosiluvun välissä) (Polit & Beck, 2017). Jos tekijöitä on kolme tai useampia, merkitään ensimmäisen sukunimi ja ym. (Heino ym., 2022). Lähdeviittaukset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Elo, 2016; Heino ym., 2022). Jos yhdellä lähteellä viitataan useampaan lauseeseen, sulkeiden sisään ei tule pistettä. (Heino ym., 2020)

Viittauskäytäntö on APA 7th Edition-järjestelmä, jonka ohjeisiin pyydetään kirjoittajaa perehtymään.

Lähteet

Lähteet merkitään aakkosjärjestykseen ensimmäisen tekijän sukunimen perusteella. Lehtien nimiä ei lyhennetä.

Elo, S. (2016). Opintojen ohjaus ja tutorointi. Teoksessa T. Saaranen, M. Koivula, H. Ruotsalainen, C. Wärnå-Furu, & L. Salminen (Toim.), Terveysalan opettajan käsikirja (s. 193−203). Helsinki, Tietosanoma.

Heino, L., Stolt, M., & Haavisto, E. (2022). The practices of nurses about palliative sedation on palliative care wards: A qualitative study. Journal of Advanced Nursing, 78(11), 3733–3744. https://doi.org/10.1111/jan.15350

Nyholm, L., Wiklund, E. W. E., Vaartio-Rajalin, H., Forsman, A. K., Hägglund, S., Rydgren, M., & Nordmyr, J. (2022). Delaktighet genom samskapande metoder för utveckling av innovationer inom social- och hälsovård. Hoitotiede, 34(4), 268–280.

Kähkönen, O. (2017). Adherence to Treatment of Patients with Coronary Heart Disease after A Percutaneous Coronary Intervention (Dissertations in Health Sciences 440) [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. Publications of the University of Eastern Finland.

Polit, D. F., & Beck, C. T. (2017). Nursing research: Generating and assessing evidence for nursing practice (10th ed.). Wolters Kluwer Health.

TENK. (2021). Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). Haettu 20.3.2022 osoitteesta http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje

Käsikirjoitusten lähettäminen

Käsikirjoitus lähetetään sähköiseen järjestelmään yhtenä anonymisoituna Word-tiedostona (Mallipohja) (sisältäen otsikon, tiivistelmä kirjoituskielellä ja englanniksi (abstract), tekstisivut, lähteet, taulukot ja kuviot) ilman kirjoittajien nimi- ja yhteystietoja.

Käsikirjoitukset, jotka eivät noudata lehden ohjeistusta, palautetaan kirjoittajille. Käsikirjoitusten korjaukset pyydetään tekemään määräajassa. Kirjoittajat voivat erillistapauksessa pyytää lisäaikaa toimituksesta.

Word-tiedosto tulee anonymisoida siten, ettei sen metatiedoista käy ilmi kirjoittaja. Word-tiedoston metatiedot voivat näyttää kirjoittajan, vaikka muut yksilöivät tiedot olisivat poistettu.

Anonymisoinnin voi tehdä seuraavalla tavalla:

1. Avaa tallennettu Word-tiedosto.
2. Valitse “Tiedosto”-välilehti.
3. Valitse “Tiedot”-välilehti.
4. Paina “Tarkasta asiakirja”-kohdasta “Tarkista ongelmien varalta” painiketta, valitse sen jälkeen “Tarkasta asiakirja”-valinta.
5. Paina “Tarkasta”-painiketta.
6. Tarkista tulokset “Asiakirjan tarkastaminen” -ikkunassa.
7. Poista haluamasi sisältö painamalla “Poista kaikki” sisältötyyppien vierestä. Suositeltavaa on poistaa vähintään “Asiakirjan ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot”.

Tekijänoikeus ja käyttöluvat

Käsikirjoituksen jättäminen Hoitotiede-lehdelle tarkoittaa oikeuksien siirtymistä Hoitotieteiden tutkimusseura ry:lle tekstin julkaisemisen yhteydessä. Käsikirjoitus ei saa olla yhtä aikaa arvioitavana toisessa lehdessä. Hyväksymisen jälkeen kirjoitusta ei saa julkaista samassa tai samantapaisessa muodossa kysymättä kirjallista lupaa HTTS ry:n puheenjohtajalta. Kirjoittajan vastuulla on käyttöoikeuden hakeminen lainaamaansa tekijänoikeudella suojattuun materiaaliin, johon kuuluvat myös taulukot ja kuviot.

Artikkelia saa käyttää väitöskirjan osajulkaisuna ja pääsykoemateriaalina ilman erillistä lupaa.

Artikkelien julkaiseminen

Artikkelit pyritään julkaisemaan vuoden kuluessa niiden hyväksymisestä. Artikkelin saapumis- ja hyväksymispäivä julkaistaan artikkelin yhteydessä. Lehden artikkeleiden sähköiset versiot vuodesta 2012 ovat luettavissa Journal.fi-tietokannasta sekä Duodecimin Hoitotyön käsikirjasta noin vuoden julkaisuviiveellä.

Tietoa Hoitotiede-lehden rinnakkaistallentamisesta

Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS r.y. julkaisee Hoitotiede-lehteä (ISSN 0786-5686). Rinnakkaistallentaminen tarkoittaa käytäntöä, jossa tekijä tallentaa julkaisustaan jonkin version avoimesti saataville digitaaliseen julkaisuarkistoon. Hoitotiede-lehti pyrkii osaltaan edistämään julkaisuiden näkyvyyttä, viitattavuutta ja vaikuttavuutta sallien julkaisuiden rinnakkaistallentamisen tietyin edellytyksin.

Noudata rinnakkaistallentamisessa seuraavia ohjeita:

• Hoitotiede-lehdessä julkaistusta artikkelista voi rinnakkaistallentaa kustantajan pdf-version. Viiveaika (embargo) rinnakkaistallenteen avaamiselle on 12 kuukautta.
• Hoitotiede-lehden artikkeleiden julkaiseminen kaupallisissa tai sosiaalisen median kanavissa (esim. ResearchGate, Academia.Edu, Facebook) on kielletty.
• Tekijällä ei ole oikeutta artikkelin rinnakkaisjulkaisuun painettuna ilman kustantajan kirjallista lupaa, lukuun ottamatta artikkeliväitöskirjaa, jossa artikkelin saa julkaista painettuna.
• Väitöskirjoihin tulevista artikkeleista saa julkaista kustantajan pdf-version sen avoimessa verkossa olevassa versiossa, mikäli artikkelin julkaisun 12 viiveaika (embargo) on päättynyt.
• Hoitotiede-lehden artikkeleiden käyttö (pdf-versio tai kopioitu versio) opetustarkoituksessa on sallittua, mutta niiden kaupallinen käyttö tai eteenpäin jakaminen on kiellettyä.
• Hoitotiede-lehdessä julkaistut artikkelit ovat ladattavissa pdf-versioina 12 kuukauden viiveellä Duodecim-kokoelmasta.