Fenomenologinen metodi hoitotieteellisessä tutkimuksessa - kriittisten kohtien tunnistaminen tutkimusprosessissa
Abstrakti
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata lyhyesti fenomenologisen tutkimusmetodin käyttöä hoitotieteellisessä tutkimuksessa ja tarkastella menetelmän kriittisiä kohtia tutkimusprosessin eri vaiheissa.
Fenomenologisessa tutkimuksessa on kysymys fenomenologiseen filosofiaan perustuvasta ihmisen subjektiivisen kokemuksen tutkimisesta. On tärkeää ymmärtää, millaista tietoa fenomenologisella metodilla voidaan saavuttaa, jotta osataan valita tutkimuskysymykseen parhaiten vastauksen tuottava tutkimusmetodi. Fenomenologinen lähestymistapa tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tuottaa muun muassa näyttöön perustuvassa hoitotyössä hyödynnettävää tietoa sellaisesta näkökulmasta, mistä tiedon saaminen muilla menetelmillä on vaikeaa.
Fenomenologiassa on erilaisia suuntauksia, jotka perustuvat erilaiseen tieteenfilosofiseen ajatteluun. Fenomenologiseen menetelmään päätyminen edellyttää erilaisiin fenomenologisiin koulukuntiin ja niiden taustalla oleviin filosofioihin tutustumista ja omien tutkimuksellisten lähtökohtien tunnistamista. Tutkijan omat ennakkokäsitykset tutkimuksen kohteesta saattavat tulla esteeksi toisen ihmisen kokemuksen esille saamisessa.
Artikkelissa pohditaan fenomenologisen tutkimusprosessin kriittisiä kohtia: fenomenologiseen tutkimusmetodin valintaa, tiedon keruuta, tiedon analysointia ja tulosten esittämistä.
Hoitotieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan monenlaisia tutkimusmenetelmiä ja fenomenologinen tutkimus, sen soveltaminen ja kehittäminen voivat olla yksi mahdollisuus tuottaa monimuotoista tutkimustietoa ihmisen terveyden ja hyvän voinnin tukemiseen.
