Tutkimus- ja rekisteriaineistojen toisiokäyttö hoitotieteellisessä tutkimuksessa
Abstrakti
Avoin tiede koskee yhä enenevissä määrin myös aineistojen avointa saatavuutta. Globaalisti ja kansallisesti kerätään yhä enemmän laadukkaita tutkimus- ja rekisteriaineistoja, joiden avulla voidaan vastata hoitotieteellisiin kysymyksenasetteluihin. Toisio- eli sekundaariaineistojen käyttö onkin lisääntynyt hoitotieteellisessä tutkimuksessa, mutta tutkimusaineistojen avaaminen jatkokäyttöön ja sekundaarianalyysit ovat edelleen melko harvinaisia. Tässä artikkelissa kuvataan tutkimus- ja rekisteriaineistojen toisiokäyttöä, tutkimusprosessia sekä arvioidaan toisiokäytön hyötyjä, rajoituksia ja eettisiä kysymyksiä terveys- ja hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Lisäksi tässä kuvataan esimerkkejä tutkimus- ja rekisteriaineistojen toisiokäytöstä terveystieteellisissä tutkimuksissa.
Toisioaineistojen käyttö on taloudellista ja aikaa säästävää. Laajat väestökyselyt ja rekisterit mahdollistavat erilaisia otoskokoja ja otanta-asetelmia. Toisaalta esimerkiksi rekistereistä saatava tieto mahdollistaa myös harvinaisten ilmiöiden tutkimisen. Toisioaineistot saattavat myös osoittaa uuden alkuperäistutkimuksen tarpeen. Toisioaineistojen rajoituksena on, että aineistoja arkistoidaan usein viiveellä eli ne voivat olla vanhoja. Aineisto saattaa sisältää puuttuvia tietoja tai tutkimuksen toteutus ja metodit ovat puutteellisesti kuvattuja. Toisioaineiston käyttö edellyttääkin tutkijalta perinpohjaista tutustumista aineistoon, sen laadun arviointia sekä eettisten kysymysten huomioimista.
