Palliatiivisen hoidon osaaminen iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä
Avainsanat:
palliatiivinen hoito, saattohoito, osaaminen, vanhuspalvelut, hoidon laatuAbstrakti
Iäkkäiden palveluissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat perusosaamisen elämän loppuvaiheessa olevien ihmisten hoidosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata palliatiiviseen hoitoon ja
saattohoitoon liittyvää osaamista iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon yksiköissä. Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vanhuspalvelujen tila -seurannan vuosien 2018 ja 2020 toimintayksikkökyselyihin.
Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä sähköiseen kyselyyn vastasi 1528 yksikköä vuonna 2020 (v. 2018, n=1617) ja kotihoidon yksiköistä 840 (v. 2018, n=749). Yksiköiden esihenkilöt arvioivat henkilöstönsä osaamista kahdeksalla osaalueella: kivun hoito, lääkehoito, lääkkeetön hoito, palliatiivinen hoito ja saattohoito kokonaisuutena (v. 2018 saattohoito), psykososiaalisten oireiden tunnistaminen, eksistentiaalisten ja henkisten/hengellisten tarpeiden tunnistaminen,
läheisten kohtaaminen kuoleman lähestyessä ja surutyössä sekä muu oirehoito. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja χ2-testiä.
Ympärivuorokautisen hoidon esihenkilöt arvioivat osaamisen kotihoidon esihenkilöitä useammin hyväksi. Lisäkoulutuksen tarvetta oli eniten psykososiaalisten oireiden ja eksistentiaalisten tarpeiden tunnistamisessa sekä lääkkeettömässä hoidossa. Lääkehoito, kivun hoito ja muu oirehoito arvioitiin yleisimmin hyväksi. Kummassakin palvelutyypissä on tulosten perusteella olennaisia osaamispuutteita. Osaamistasoa on parannettava, jotta iäkkäille voidaan tarjota laadukasta elämän loppuvaiheen hoitoa siellä missä he asuvat.
