Kunniatohtori – hoitotieteen tunnustettu vaikuttaja

Kirjoittajat

• Helena Leino-Kilpi Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Turun yliopistollinen keskussairaala, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Noora Narsakka Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
• Riitta Suhonen Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Turun yliopistollinen keskussairaala, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

Abstrakti

Akateemisessa kulttuurissa myönnetään kunniatohtorin arvo promootiossa henkilölle, jolla on merkittäviä saavutuksia tietyllä tieteen- tai kulttuurinalalla tai merkittävä vaikutus yhteiskunnassa. Artikkelin tarkoituksena on koota tiedot hoitotieteen kunniatohtoreista Suomen viidestä yliopistosta hoitotieteen akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen käynnistymisestä vuodesta 1979 vuoden 2023 loppuun. Tiedot kerättiin sähköisellä lomakkeella hoitotieteen laitoksilta/yksiköistä maalis-toukokuussa 2024 ja niitä täydennettiin käytettävissä olevilla lähteillä. Aineisto analysoitiin dokumenttianalyysin periaattein.

Hoitotieteen kunniatohtoreita oli promovoitu 23 (Itä-Suomen yliopisto 7, Tampereen yliopisto 5, Turun yliopisto 5, Oulun yliopisto 4, Åbo Akademi 2), joista yhdeksän Suomesta, seitsemän Euroopasta ja seitsemän Pohjois-Amerikasta. Kutsumisen perusteina olivat: 1) tieteenalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen, 2) tutkimuksen ja koulutusalan yhteyden vakiinnuttaminen palvelujärjestelmään, hallinnon ja johtamisen koulutuksen merkityksen ja potilaiden hoitoon liittyvän hoitotieteellisen tiedon korostuminen ja 3) tieteenalan ja tutkimusohjelmien suuntautumiset.

Kunniatohtoreilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisen hoitotieteen koulutus- ja tutkimuslinjauksiin, tutkimustiedon siirtymisessä päätöksentekoon ja kansainvälisen opetus-, tutkimus- ja verkostotoiminnan kannalta. Kunniatohtoriperinteen vaaliminen on tärkeää hoitotieteen laitoksissa ja yksiköissä myös jatkossa.