Tutkimustiedon käytön valmiudet, toteutuminen ja sitä edistävät tekijät hoitohenkilökunnan näkökulmasta

Kirjoittajat

  • Tuula Mattila
  • Eriikka Siirala
  • Asta Heikkilä
  • Helena Ollila
  • Päivi Rautava
  • Helena Leino-Kilpi

Avainsanat:

näyttöön perustuva hoitotyö, tutkimustieto, hoitohenkilöstö

Abstrakti

Näyttöön perustuvan hoitotyön ytimessä on tutkimustiedon käyttö, joka sisältää tutkimustiedon tarpeen tunnistamisen, hankinnan, lukemisen, arvioinnin ja käyttöönoton. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan tutkimustiedon käytön valmiuksia, sen toteutumista ja tunnistaa tutkimustiedon käyttöä edistäviä tekijöitä.  

Tutkimus toteutettiin poikkileikkauskyselynä. Aineisto kerättiin kesä-heinäkuussa 2021 yhden yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ja yhden kaupungin terveyspalveluiden hoitohenkilökunnalta (N=10 699). Kyselyyn vastasi 714 henkilöä (vastausprosentti 6,7 %). Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja induktiivisella sisällönanalyysilla.  

Tutkimustiedon käytön valmiuksia tarkasteltaessa suhtautuminen tutkimustiedon käyttöön oli melko myönteistä ja henkilökohtaiset valmiudet tutkimustiedon käyttöön arvioitiin keskivertaista paremmiksi. Suurin osa tutkittavista koki tutkimustiedon käytön kuuluvan työnkuvaansa, mutta sille varattu aika arvioitiin vähäiseksi. Tutkittavista 372 vastasi tutkimustiedon käyttöä edistäviä tekijöitä kartoittaneeseen avoimeen kysymykseen mainiten yhteensä 1025 tekijää. Näistä tunnistettiin seitsemän yläluokkaa: Toimenpiteet, Voimavarat, Organisaatiokulttuuri ja arvot, Tutkimukseen liittyvät tekijät, Organisaation toiminta, Tuki ja Tutkimustiedon käytön osaaminen. Näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi tulevaisuudessa tulee vahvistaa tutkimustiedon käyttöä. Tämä vaatii hoitohenkilökunnan, johtajien, kouluttajien ja tutkijoiden systemaattista yhteistyötä. 

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-11-24