Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Käsikirjoitukset lähetetään sähköisen julkaisujärjestelmän kautta.

Ennen kuin lähetät käsikirjoituksen, tarkista, että kaikki dokumentit on asianmukaisesti anonymisoitu. Tarkemmat ohjeet anonymisoinnista löytyvät Käsikirjoituksen muotoilu ja -ulkoasu -kohdasta tältä sivulta.

Julkaisuharkintaan otetaan alkuperäistutkimuksiin perustuvia, aiemmin julkaisemattomia tieteellisiä tutkimusartikkeleita ja muita kirjoituksia. Tutkimusartikkelit voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai tutkimusmenetelmiin liittyviä raportteja tai ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia koskevia käsikirjoituksia. Kaikki tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin (yleensä kaksi arvioijaa) ja muut kirjoitukset arvioidaan pääsääntöisesti lehden toimituksessa. Käsikirjoituksen hyväksymisestä päättää viime kädessä lehden toimituskunta.

Varmista ennen käsikirjoituksen lähettämistä, että käsikirjoitus noudattaa lehden kirjoitusohjeita. Jos käsikirjoitus ei vastaa kirjoitusohjeita, se palautetaan lähettäjälle. Arviointiin lähetetään ainoastaan ohjeiden mukaisesti laaditut käsikirjoitukset. Lisätietoja saa tarvittaessa lehden toimitussihteeriltä Elina Laineelta elina.a.laine(at)utu.fi.

Kieli: Suomen- tai ruotsinkieli. Kielen tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit. Otsikoiden tulee olla selkeitä ja informatiivisia. Kirjoittajat ovat viime kädessä vastuussa julkaistun käsikirjoituksen oikeellisuudesta.

Käsikirjoituksen rakenne: Tekstin rakenne voi vaihdella erityyppisissä käsikirjoituksissa. Otsikoita ei numeroida.

Käsikirjoituksen muotoilu ja ulkoasu:

Kaikki teksti aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä. Ainoastaan vasen reuna tasataan. Pakollista rivinvaihtoa käytetään vain kappaleiden lopussa. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Älä käytä sisennystä kappaleiden välissä. Tavutusta ei käytetä. Alaviitteiden sijasta käytetään loppuviitteitä.

Fontti: Time New Roman, fonttikoko 12. Tiivistelmä ja aineisto-otteet fonttikoko 11.

Pääotsikot kirjoitetaan isoilla kirjaimilla (esim. JOHDANTO), alaotsikot kirjoitetaan kursiivilla (esim. aineiston analyysi). Tekstissä ei käytetä kolmannen tason otsikoita.

Käsikirjoitus tulee toimittaa tekstitiedostona, jota voi muokata (ei PDF-tiedostona). Anonyymia arviointiprosessia varten artikkelikäsikirjoitus tulee toimittaa sellaisessa muodossa, ettei kirjoittaja ole siitä tunnistettavissa (poistettu viittaukset omiin aiempiin julkaisuihin, tiedosto nimetty anomyymisti). Varmista myös, että kirjoitusohjelmasta tunnistetiedot on poistettu (esim. Microsoft word -ohjelmassa tämä tapahtuu Tiedosto-valikon kautta). Mikäli käsikirjoitus ei ole anonymisoitu, joudutaan se palauttamaan lähettäjälle. 

Otsikkosivu: Otsikkosivu laaditaan erillisenä liitetiedostona. Otsikkosivun tulee sisältää kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot, tittelit, organisaatiot osoitteineen ja sähköpostiosoitteet. Yksi kirjoittajista nimetään yhteyshenkilöksi.  

Tiivistelmä: Tiivistelmässä esitetään selkeästi käsikirjoituksen keskeiset asiat. Tiivistelmän pituus on enintään 1 100 merkkiä välilyönteineen ja se laaditaan sekä käsikirjoituksen alkuperäiskielellä että englanniksi. Englanninkielisen tiivistelmän tulee sisältää artikkelin otsikko englanniksi. Suomenkielinen tiivistelmä lisätään käsikirjoituksen lähetyksen yhteydessä julkaisujärjestelmään. Lisäksi toimitetaan  erillisenä liitetiedostona molemmat tiivistelmät otsikoineen.

Käsikirjoitusten merkkimäärät: Artikkeleiden enimmäispituus on 50 000 merkkiä välilyönteineen (sisältää varsinaisen tekstin, taulukot, kuviot ja kirjallisuusluettelon). Puheenvuorojen enimmäispituus on 25 000 merkkiä välilyönteineen (sisältää kirjallisuusluettelon).

Taulukot: Taulukot liitetään varsinaiseen käsikirjoitukseen niille kuuluville paikoille. Taulukot laaditaan mieluiten word-ohjelman taulukkotoiminnolla. Lisäksi taulukot toimitetaan erillisenä liitetiedostona, kaikki samassa tiedostossa. Taulukot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kuin ne esiintyvät tekstissä. Ne otsikoidaan lyhyesti ja informatiivisesti.

Kuviot: Kuviot liitetään varsinaiseen käsikirjoitukseen niille kuuluville paikoille. Lisäksi ne toimitetaan erillisenä liitetiedostona, kaikki samassa tiedostossa. Kuviot numeroidaan juoksevassa järjestyksessä sen mukaan kun ne esiintyvät tekstissä. Kuvioiden on oltava mustavalkoisia eli niissä ei käytetä muita värejä.

Kirjallisuusviitteet: Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin nimi-vuosijärjestelmän (Harvard-järjestelmän) mukaisesti. Viitteessä ilmoitetaan tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi sekä mahdollisesti sivunumero, esimerkiksi (Sipilä 1989, 214). Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi, merkitään ”ym.”, esimerkiksi (Kanste ym. 2015). Useaan lähteeseen viitatessa käytetään vuosijärjestystä esimerkiksi (Elonen ym. 2017; Tepora-Niemi 2018). Viitattaessa peräkkäin samaan lähteeseen käytetään merkintää Emt. ja mahdollinen sivunumero. Esimerkiksi (Emt. 32.)

Kirjallisuusluettelo: Kirjallisuusluettelon laatimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (ks. esimerkit alla). Se sijoitetaan kirjoituksen perään otsikolla Kirjallisuus. Kirjallisuusluettelon on oltava viimeistelty. Siitä puuttuvien tietojen etsiminen ja virheiden korjaaminen ovat ensisijaisesti kirjoittajan tehtävä.

Kirjallisuusluettelossa lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä):

Kirjoittaja(t), vuosiluku (suluissa), kirjan tai artikkelin nimi, kustantajan kotipaikka ja julkaisija.

Kirjoittajien nimet merkitään järjestyksessä sukunimi, etunimi. Toimitettujen teosten kohdalla nimien järjestys on päinvastainen: etunimi, sukunimi. Jos viitteessä on monta kirjoittajaa, kaikki kirjoittajat erotetaan toisistaan &-merkillä. Teosten toimittajien kohdalla &-merkki lisätään ennen viimeistä toimittajaa. (Ks. esimerkit alla.)

E-kirja kirjallisuusluettelossa merkitään yleensä samalla tavalla kuin painettu kirja.

Internet-lähteistä tulee ilmoittaa uutislähde (esim. Helsingin sanomat 2023) tai tekijä ja vuosiluku (suluissa) ja artikkelin nimen lisäksi täydellinen internet-osoite sekä päivämäärä, jolloin teksti on internetistä luettu.

Esimerkkejä                                      

Artikkeli lehdessä:

Diez Roux, Ana (2002) A glossary for multilevel analysis. Journal of Epidemiology and Community Health 56 (8), 588–594.

Keskinen, Suvi (2014) Ylirajaiset perhesuhteet, väkivalta ja epävarmuuden tilat. Janus 22 (1), 19–34.

Artikkeli toimitetussa teoksessa:

Keskinen, Suvi & Vuori, Jaana (2012) Erot, kuuluminen ja osallisuus hyvinvointiyhteiskunnassa. Teoksessa Suvi Keskinen, Jaana Vuori & Anu Hirsiaho (toim.) Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Tampere: Tampere University Press, 7–38.

Biggeri, Mario & Ballet, Jérôme & Comim, Flavio (2011) The capability approach and research on children: Capability approach and children's issues. Teoksessa Sabine Andresen, Isabell Diehm, Uwe Sander & Holger Ziegler (toim.) Children and the good life. New challenges for research on children. Lontoo: Springer, 75–90.

Kirja:

Kuusi, Eino (1931) Sosiaalipolitiikka I-II. Porvoo: WSOY.

Väitöskirja:

Pösö, Tarja (1993) Kolme koulukotia. Acta Universitatis Tamperiensis 383. Tampere: Tampere University Press.

Verkkouutinen:

Helsingin sanomat (2023) Asunnon osakekirja muuttuu pian turhaksi. 30.1.2023, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009359146.html Luettu 31.1.2023.

Muita esimerkkejä:

Rostila, Ilmari & Mäntysaari, Mikko (1997) Tapauskohtainen evaluointi sosiaalityön välineenä. Raportteja 212. Helsinki: Stakes.

Saarikallio-Torp, Miia & Heino, Tarja & Hiilamo, Heikki & Hytti, Helka & Rajavaara, Marketta (2010) Lapset huostassa, vanhemmat ahdingossa. Teoksessa Ulla Hämäläinen & Olli Kangas (toim.) Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 236–264.

Porokuru, Pontus & Ronkainen, Antti (2012) Kansalaispalkka kaikille? Hyvä mahdollisuus kannustaa ihmisiä töihin. Suomen Kuvalehti 9.2.2012. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/perustulo Luettu 4.2.2014.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.

Sotkanet (2015) Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. http://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index Luettu 2.6.2015.

Valvira (2014) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 25.06.2014.

VTV (2007) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Toiminnan tarkastuskertomus 146/2007. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus. www.vtv.fi Luettu 15.5.2015.

Puheevuorot:

Januksessa julkaistaan puheenvuoroja ajankohtaisista sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön aiheista, kuten väitöskirjojen lectioita. Kirjoituksilta odotetaan moitteetonta kieliasua ja kytkentää ajankohtaiseen tutkimukseen. Tekstissä on hyvä käyttää muutamaa väliotsikkoa. Lähteet ja argumentointi toteutetaan yhtä täsmällisesti ja läpinäkyvästi kuten tieteellisessä artikkelissa (ks. viittausohjeet). Puheenvuoron enimmäispituus on 25 000 merkkiä välilyönteineen.

Kirja-arviot: Januksessa julkaistaan kirja-arvioita ajankohtaisista sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimukseen liittyvistä kirjoista. Toimitus ottaa vastaan ehdotuksia arvioista ja voi tilata kustantajilta arvostelukappaleen arvion kirjoittamista varten. Kirja-arvion kirjoittaja saa arvostelukappaleen itselleen. Kirja-arvion suosituspituus on korkeintaan 8 000 merkkiä välilyönteineen.

Arvioiduista kirjoista ilmoitetaan (tässä järjestyksessä)

Kirjoittaja(t), kirjan nimi, kustantaja, painopaikka, vuosiluku, kirjan sivujen lukumäärä.

Esimerkki:

Oinonen, Eriikka & Repo, Katja (toim.): Women, Men and Children in Families. Private Troubles and Public Issues. Tampere University Press, Tampere. 2013, 247 s.

Kirjoituspalkkio: Janus ei maksa kirjoituspalkkioita.

Januksen tutkimuseettinen ohjeistus                                                    

Tieteellinen tutkimus on eettisesti hyväksyttävää, luotettavaa ja sen tulokset uskottavia, kun tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. JANUS edellyttää, että tutkimusartikkelissa on

• eettisesti kestävä tutkimusintressi
• hankittu tutkimusluvat asianmukaisesti
• noudatettu rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä
• sovellettu tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä
• toteutettu ja raportoitu tutkimuksen tuloksia tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää noudattaen
• otettu muiden tutkijoiden tekemä työ huomioon ja viitattu heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla, annettu heidän saavutuksilleen niille kuuluva arvo ja merkitys omassa tutkimuksessa
• sovittu tekijyydestä artikkelin kirjoittajien kesken
• nimetty Kiitokset -kohdassa henkilöt ja tahot, jotka ovat artikkelin valmistumisen kannalta tärkeitä, mutta joiden työpanos ei oikeuta tekijyyteen
• raportoitu rahoituslähteet ja muut mahdolliset sidonnaisuudet

 Lähteet:

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012.

Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositus 2018.

The European Code of Conduct for Research Integrity. ALLEA - All European Academies 2017.