Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa - Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma

Kirjoittajat

  • Maria Karhunen Lapin hyvinvointialue
  • Tarja Orjasniemi Lapin yliopisto

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee huumeita käyttävien ihmisten kokemuksia toiseutta tuottavista rakenteista palvelujärjestelmissä rakenteellisen sosiaalityön viitekehyksessä. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä suonenisisäisesti huumeita käyttävien tai käyttäneiden haastattelusta. Heidän kokemusten pohjalta esitetään toimenpide-
ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi. Toiseutta tuottavat  rakenteet konkretisoituvat sivuuttamisena, pallotteluna, poiskäännyttämisenä ja -jättäytymisenä, epäluottamuksena, leimautumisena, vastuuttamisena, salailuna sekä erilaisina sääntöinä, kategorioina ja olettamuksina. Nämä rakenteelliset epäkohdat liittyvät ammattilaisten yhteistyöhön, asiakaslähtöisyyteen, asiantuntemukseen ja palveluiden saatavuuteen. Keskeiseksi rakenteelliseksi epäkohdaksi nousee sekä palvelujärjestelmien että työntekijöiden yhteistyön puutteet.
Tämä siitä huolimatta, että yhteistyön merkitys on tunnistettu ja siitä on runsaasti tutkittua tietoa. Huolimatta asiakaslähtöisyyden ideaalista, huumeita käyttävän arkiset kokemukset kohtaamisista kertovat muuta. Huumeiden käyttöä koskevan tiedon lisäksi asiakastyössä on tarpeen tiedostaa, mitä ja miten huumeiden
käyttäjistä puhutaan. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti potilas- ja asiakastietomerkintöihin, koska niiden koetaan synnyttävän, vahvistavan ja ylläpitävän leimautumista. Palveluihin pääsyn esteenä on erityisesti mielenterveyshäiriöiden ja päihteiden käytön rinnakkaisuus sekä hoito- ja asumispalveluiden puute. Nämä rakenteelliset haasteet olisi hyvä huomioida hyvinvointialueiden palvelurakenteiden kehittämistyössä.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-05-31

Viittaaminen

Karhunen, M., & Orjasniemi, T. (2024). Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa - Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 32(2), 114–131. https://doi.org/10.30668/janus.128877