Tunnesidonnainen toiminnan säätely ja kokemusasiantuntijoiden sisäänpääsy sairaalaorganisaatioon. Päiväkirja-analyysin yhtymäkohdat Norbert Eliasin teoriaan

Kirjoittajat

  • Kaisa Haapakoski Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
  • Kirsti Kasila Lehtori, Jyväskylän yliopisto
  • Tarja Kettunen Terveyden edistämisen professori, Jyväskylän yliopisto

Abstrakti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen parissa kokeillaan yhä useammin uudenlaisia kokemusasiantuntija­käytäntöjä, jotka asettavat asiantuntijaorganisaatioita uuteen tilanteeseen. Tutkimuksessa selvitettiin kuuden kehittämiskumppanuuskokeiluun osallistuneen kokemusasiantuntijan päiväkirjojen avulla kokemusasiantuntijoiden sairaalaorganisaatioon astumisen ensivaiheita ja organisaatioon sisään pää­semistä. Tulosten mukaan kokemusasiantuntijatoiminnan aloittamiseen sairaalassa liittyy sosiaalisesti ja kulttuurisesti muodostuvia tunteita. Toiminnan ulkoinen säätely sekä subjektiivisten ja sosiaalisten tunnekokemusten itsesäätely ovat organisaatioon sisäänpääsemisen prosesseissa keskeisiä. Tuloksia on mahdollista verrata sosiologi Norbert Eliasin käsitykseen yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksesta, jossa sosiaalisesti muodostuvien tunteiden säätely, kuten esimerkiksi häpeän säätely, näyttelevät tärkeää osaa. Havainnot tukevat myös osallisuuden määritelmää, jossa käsitteen olemus on monimuotoisesti yhteisöllinen sekä subjektiivinen.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2018-03-05

Viittaaminen

Haapakoski, K., Kasila, K., & Kettunen, T. (2018). Tunnesidonnainen toiminnan säätely ja kokemusasiantuntijoiden sisäänpääsy sairaalaorganisaatioon. Päiväkirja-analyysin yhtymäkohdat Norbert Eliasin teoriaan. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 26(1), 40–56. https://doi.org/10.30668/janus.64210