Paperittomuutta voi vähentää vain tietoa ja tukea tarjoamalla
Abstrakti
Puheenvuoro perustuu uuspaperittomuutta käsittelevään sosiaalityön käytäntötutkimukseen, joka tehtiin Helsingin Maahanmuuttoyksikölle tammikuussa 2018. Uuspaperittomat ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka eivät palaa vapaaehtoisesti lähtömaihinsa, eikä heitä voida sinne viranomaistoimin palauttaa. Heille annetaan 30 päivää aikaa tehdä päätös kotiinpaluusta, jonka jälkeen heidän vastaanottopalvelunsa päättyvät ja he tipahtavat yhteiskunnan ulkopuolelle paperittomiksi. Resurssit näin suuren päätöksen tekemiseksi kuitenkin puuttuvat. Oikeudellinen neuvonta ei ole riittävää. Lisäksi psyykkinen huonovointisuus, asunnottomuus ja epäluottamus viranomaisia kohtaan vaikeuttavat ratkaisun löytymistä. Paperittomien sosiaalityössä tulisikin avata näköaloja, jotta ihminen voisi löytää vaihtoehdon paperittomuudelle. Keskeistä on asiakassuhteen luottamuksellisuus, salassapito ja emotionaalinen tuki.
Viittaaminen
Copyright (c) 2019 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
