Afganistanilaisten pakkomuuttajien arjen kansalaisuus ja toiminnan mahdollisuudet
Abstrakti
Artikkelimme tarkastelee afgaaniyhteisön jäsenten kotoutumisen mahdollisuuksia pienellä paikka- kunnalla Suomessa. Etnografisessa tutkimuksessamme kysymme, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä kotouttamistyö asettaa perheissä elävien afganistanilaistaustaisten naisten ja miesten arjen kansalaisuudelle. Sovellamme kansalaisuuden käsitteistöä sellaisten prosessien, käytäntöjen ja tekojen empiiriseen analyysiin, joissa valtiollisia politiikkoja sovelletaan ja sovitetaan yksilöiden elämään. Esitämme analyysissamme tarinat kahdesta perheestä siten, että niiden kautta avautuu laajempi näkymä afgaaniyhteisöön kuuluvien yksilöiden ja perheiden toimijuuteen. Tulostemme mukaan kotouttamistyön ja maahanmuuttopolitiikan yhteen kietoutuminen raamittaa tutkittavien kohtelua tavalla, jolla on sukupuolenmukaisia seurauksia. Perheiden naisia ei välttämättä nähdä yksilöinä, jotka tekevät omia ratkaisujaan. Kun mies on turvapaikanhakija, heidän isyyttään ja hoivavastuutaan ei tunnisteta. Analyysin mukaan arjen kansalaisuus ja kansalaisuus oikeudellisena asemana liittyvät vahvasti toisiinsa.
Viittaaminen
Copyright (c) 2018 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.