Liikuntakasvatuksen merkitys varhaiskasvatusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.126730Keywords:
physical education, early childhood education and care, curriculum, physical wellbeingAbstract
In the research, it was examined how the legally binding curricula, The Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care (OPH, 2022), and The Finnish National Core Curriculum for Pre-Primary Education (OPH, 2016), deal with the goals required by the Early Childhood Education Act (580/2018) and defined by physical education. The data analysis was based on curriculum theory and the content analysis and interpretation of the meaning connections with the keywords. It was mapped how often, in which context and with what meanings the terms associated with a child's physical well-being in previous studies (digital, physical activity, physical inactivity, sitting, body, coordination, movement, exercise, physical education, nature, media, motor skills, sedentary behaviour, passivity, outdoor play, sports) appeared in the curricula. The study also determined how the curricula corresponded to the goals of physical education, educating children to move, and educating children through movement. The keywords most regularly mentioned in the curricula were: movement (39 times), exercise (28 times), and media (21 times). According to the content analysis, the meaning connections of the keywords could be categorized into four categories: health and well-being, development, learning and cooperation. In addition, The Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care also identified the meaningful connections between play and culture. Both curricula corresponded to the main goals of physical education. Research knowledge of the study can be used to develop curricula guiding early childhood education and care in supporting children's early formation of a physically active lifestyle.
References
Aittasalo, M., Tammelin, T., & Fogelholm, M. (2010). Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi – Menetelmät puntarissa. Liikunta & Tiede, 49(1), 11–21.
Alila, K., & Ukkonen-Mikkola, T. (2018). Käsiteanalyysistä varhaiskasvatuksen pedagogiikan määrittelyyn. Kasvatus, 49(1), 75–81.
Arts, J., Drotos, E., Singh, A. S., Chinapaw, M. J. M., Altenburg, T. M., & Gubbels, J. S. (2022). Correlates of physical activity in 0- to 5-year-olds: Systematic umbrella review and consultation of international researchers. Sports Medicine, https://doi.org/10.1007/s40279-022-01761-5
Association for Physical Education. (2015). Health position paper. https://www.afpe.org.uk/physical-education/wpcontent/uploads/afPE_Health_Position_Paper_Web_Version2015.pdf
Autio, T., Hakala, L., & Kujala, T. (Toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus: keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampereen yliopistopaino. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102624/Autio_ym_Opetussuunnitelmatutkimus.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Bruijns, B. A., Johnson, A. M., Irwin, J. D., Burke, S. M., Driediger, M., Vanderloo, L. M., & Tucker, P. (2021). Training may enhance early childhood educators’ self-efficacy to lead physical activity in childcare. BMC Public Health, 21, 386. https://doi.org/10.1186/s12889-021-10400-z
Cordiano, T. S., Lee, A., Wilt, J., Elszasz, A., Damour, L. K., & Russ, S. W. (2019). Nature-based education and kindergarten readiness: Nature-based and traditional preschoolers are equally prepared for kindergarten. International Journal of Early Childhood Environmental Education, 6(3), 18–36.
Donnelly, F. C., Mueller, S., & Gallahue, D. L. (2017). Developmental physical education for all children: theory into practice (5. painos). Human Kinetics.
Downing, K. L., Hinkley, T., Salmon, J., Hnatiuk, J. A., & Hesketh, K. D. (2017). Do the correlates of screen time and sedentary time differ in preschool children? BMC Public Health, 17(1), 1–12. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4195-x
Dwyer, G., Baur, L., & Hardy, L. (2009). The challenge of understanding and assessing physical activity in preschool-age children: Thinking beyond the framework of intensity, duration and frequency of activity. Journal of Science and Medicine in Sport, 12(5), 534–536. https://doi.org/10.1016/j.jsams.2008.10.005
Elo, S., & Kyngäs, H. (2008). The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing, 62(1), 107–115. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2007.04569.x
Eskelinen, M., & Itäkare, S. (2020). “Pidetään huolta ettei erotella tyttöjen ja poikien juttuja.” Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolisensitiivisyyttä rakentavat diskurssit paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen Tiedelehti. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 197–229.
Fjørtoft, I. (2001). The natural environment as playground for children: the impact of outdoor play activities in pre-primary school children. Early Childhood Education Journal, 29(2), 111–117. https://doi.org/10.1023/A:1012576913074
Gagen, L. M., & Getchell, N. (2006). Using ‘constraints’ to design developmentally appropriate movement activities for early childhood education. Early Childhood Education Journal, 34, 227–232. https://doi.org/10.1007/s10643-006-0135-6
Gallahue, D. L., Ozmun, J. C., & Goodway, J. D. (2012). Understanding motor development: Infants, children, adolescents, adults. McGraw-Hill.
Gray, C., Gibbons, R., Larouche, R., Sandseter, E. B. H., Bienenstock, A., Brussoni, M., Chabot, G., Herrington, S., Janssen, I., Pickett, W., Power, M., Stanger, N., Sampson, M., & Tremblay, M. S. (2015). What is relationship between outdoor time and physical activity, sedentary behaviour, and physical fitness in children? A systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 12. https://doi.org/10.3390/ijerph120606455
Heljakka, K., & Ihamäki, P. (2019). Ready, steady, move! Coding toys, preschoolers, and mobile playful learning. Teoksessa P. Zaphiris ja A. Ioannou (Toim.), Learning and collaboration technologies. Ubiquitous and virtual environments for learning and collaboration (s. 1–12). https://doi.org/10.1007/978-3-030-21817-1_6
Iivonen, S. (2008). Early steps –liikuntaohjelman yhteydet 4–5-vuotiaiden päiväkotilasten motoristen perustaitojen kehitykseen [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Studies in Sport, Physical Education and Health 131. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/19401
Iivonen, S., & Sääkslahti, A. (2014). Preschool children's fundamental motor skills: a review of significant determinants. Early Child Development and Care, 184(7), 1107–1126. https://doi.org/10.1080/03004430.2013.837897
Ilo kasvaa liikkuen – varhaiskasvatuksen henkilöstön käsikirja (2019). Varhaiskasvattajan työkirja –Työkaluja Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman toteuttamiseen 2015. Valon julkaisusarja 4/2015. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261.
Jaakkola, T., Liukkonen, J., & Sääkslahti, A. (2017). Johdatus liikuntapedagogiikkaan. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (Toim.), Liikuntapedagiikka (s. 12–21). PS-kustannus.
Johnstone, A., Martin, A., Cordovil, R., Fjørtoft, I., Iivonen, S., Jidovtseff, B., Lopes, F., Reilly, J. J., Thomson, H., Wells, V., & McCrorie, P. (2022). Nature-based early childhood education and children’s social, emotional and cognitive development: A mixed-methods systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19, 5967. https://doi.org/10.3390/ijerph19105967
Jyväskylän yliopiston julkaisueettiset periaatteet (2020). https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/tutkimuspalvelut/tutkimushallinto/tutkimusetiikan-tukipalvelut/ihmistieteiden-eettinen-toimikunta/tee-lausuntopyynto/lausuntopyynnon-liitteet/julkaisueettiset-periaatteet-2020
Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Harju-Luukkainen, H., Ranta, S., Chydenius, H., Lahdenperä, J., Neitola, M., Kinos, J., Sajaniemi, N., & Ruokonen, I. (2021). Understanding different approaches to ECE pedagogy though tensions. Education Sciences, 11, 790. https://doi.org/10.3390/educsci11120790
Kannel, L., Kuusiholma-Linnamäki, J., Harju-Luukkainen, H., Heiskanen, N., & Kulmala, V. (2023). Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Julkaisut 28:2023). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Karvi_2823.pdf
Kelly, A. V. (2009). The Curriculum. Theory and Practice (6. painos) SAGE Publications.
Koivukoski, H., Koivukoski., H, Hasanen, E., Tolvanen, A., Chua, T., Chia, M., Vehmas, H., & Sääkslahti, A. (2023). Meeting the WHO 24-h guidelines among 2-6-year-old children by family socioeconomic status before and during the COVID-19 pandemic: a repeated cross-sectional study. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviours, 2(2). http:7710.1186/s44167-022-00010-4
Kokko, S. (2017). Liikuntakasvatus organisoidussa urheilussa. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (Toim.), Liikuntapedagogiikka, (s. 114–128). PS-Kustannus
Krippendorf, K. (2013). Content Analysis. An Introduction to its methodology (3. painos). SAGE Publications. https://web.stanford.edu/class/comm1a/readings/krippendorf-ch1and4.pdf
Kyttä, M., Broberg, A., & Kahila, M. (2009). Lasten liikkumista ja terveyttä edistävä urbaani ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu, 47(2), 6–25. http://www.yss.fi/yks2009-2_kyttayms.pdf
Laakso, L. (2003). Liikuntakasvatuksen ja liikuntapedagogiikan perusteet. Teoksessa P. Heikinaro-Johannsson, T. Huovinen, & L. Kytökorpi (Toim.), Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan (s. 14–23). WSOY.
Laukkanen, A. (2016). Physical activity and motor competence in 4-8-year-old children. Results of family-based cluster-randomized controlled physical activity trial. [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Studies in Sport, Physical Education and Health 238. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6583-9
Larouche, R., Garriguet, D., & Tremblay, M. S. (2016). Outdoor time, physical activity and sedentary time among young children: The 2012–2013 Canadian health measures survey. Canadian Journal of Public Health, 107(6), e500–e506. https://doi.org/10.17269/CJPH.107.5700
Lee, E.-Y., Bains, A., Hunter, S., Ament, A., Brazo-Sayavera, J., Carson, V., Hakimi, S., Huang, W. Y., Janssen, I., Lee, M., Lim, H., Santos Silva, D. A., & Tremblay, M. S. (2021). Systematic review of the correlates of outdoor play and time among children aged 3–12 years. International Journal of Behavioural Nutrition and Physical Activity, 18, 41. https://doi.org/10.1186/s12966-021-01097-9
Lounassalo, I., Hirvensalo, M., Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Palomäki, S., Salin, K., Fogelholm, M., Yang, X., Pahkala, K., Rovio, S., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O., & Tammelin, T. H. (2019). Associations of leisure-time physical activity trajectories with fruit and vegetable consumption from childhood to adulthood: The cardiovascular risk in young Finns study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16(22), 4437. https://doi.org/10.3390/ijerph16224437
Matarma, T. (2020). Associations between motor skills, physical activity, and sedentary behavior – Early childhood in focus [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja D, 1471. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7987-5
Mavilidi, M. F., Rigoutsos, S., & Venetsanou, F. (2022). Training early childhood educators to promote children's physical activity. Early Childhood Education Journal, 50, 785–794. https://doi.org/10.1007/s10643-021-01191-4
McCormick, R. (2017). Does access to green space impact the mental well-being of children: a systematic review. Journal of Pediatric Nursing, 37, 3–7. https://doi.org/10.1016/j.pedn.2017.08.027
Mustola, M., & Rissanen, M.-J. (2022). Mediaympäristö. Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen, & P. Eerola-Pennanen (Toim.), Valloittava varhaiskasvatus. Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia (3. korjattu ja laajennettu painos) (s. 317–324). Vastapaino.
Määttä, S. (2020). Preschool children’s sedentary behavior: The role of individual characteristics, home and preschool settings, and socioeconomic status [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Sosiaalitieteiden julkaisuja 149. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3452-3
Mörsky, E., Mönkkönen, T., Laukkanen, A., Niemistö, D., Soini, A., & Sääkslahti, A. (2022) Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen. Liikunta ja Tiede, 59(3), 91–98.
Nicaise, V., Kahan, D., & Sallis, J. (2011). Correlates of moderate-to-vigorous physical activity among pre-schoolers during unstructured outdoor periods. Preventive Medicine, 53, 309–315. https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2011.08.018
Niemistö, D. (2021). Skilled kids around Finland: The motor competence and perceived motor competence of children in childcare and associated socioecological factors [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. JYU Dissertations 394. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8691-9
Niemistö, D., Barnett, L. M., Cantell, M., Finni, T., Korhonen, E., & Sääkslahti, A. (2019). Socioecological correlates of perceived motor competence in 5- to 7-year-old Finnish children. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 29(5), 753–765. https://doi.org/10.1111/sms.13389
Nobre, J. N. P., De Souza Morais, R. L., Prat, B. V., Fernandes, A. C., Viegas, Â. A., Figueiredo, P. H. S., Costa, H. S., Camargos, A. C. R., de Alcantara, M. A., Mendonça, V. A., & Lacerda, A. C. R. (2022). Physical environmental opportunities for active play and physical activity level in preschoolers: a multicriteria analysis. BMC Public Health, 22, 340. https://doi.org/10.1186/s12889-022-12750-8
Organisation for Economic Co-operation and Development. (OECD). (2022). Enrolment rate in early childhood education (indicator). https://doi.org/10.1787/ce02d0f9-en
Opetushallitus [OPH]. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Määräykset ja ohjeet 2014:96). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdfOpetushallitus. (OPH) (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu). Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf
Opetushallitus [OPH] (2016). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Määräykset ja ohjeet 2016:1). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus [OPH]. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022: 2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö [OKM]. (2021a). Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö [OKM]. (2021b). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi. https://okm.fi/documents/1410845/55628624/Varhaiskasvatuksen+koulutusten+kehittämissuositukset.pdf/e1f7fe14-d81e-e7b0-12f0-6572b22ee72e?t=1619443561397
Patton, M. Q. (2015). Qualitative research & evaluation methods. (4. painos). SAGE Publications.
Pellegrini, A. D., & Smith, P. K. (1998). Physical activity play: The nature and function of a neglected aspect of playing. Child Development, 69(3), 577–598. https://doi.org/10.1111/j.1467-8624.1998.tb06226.x
Pesce, C., Vazou, S., Benzinga, V., Àlvarez-Bueno, C., Anzeneder, S., Mavilidi, M. F., Leone, L., & Schmidt, M. (2021). Effects of chronic physical activity on cognition across the lifespan: a systematic meta-review of randomized controlled trials and realist synthesis of contextualized mechanisms. International Review of Sport and Exercise Psychology. https://doi.org/10.1080/1750984X.2021.1929404
Poitras, V., Gray, C., Janssen, X., Aubert, S., Carson, V., Faulkner, G., Goldfield, G., Reilly, J., Sampson, M., & Tremblay, M. (2017). Systematic review of the relationships between sedentary behaviour and health indicators in the early years (0–4 years). BMC Public Health, 17(5), 65–89. https://doi.org/10.1186/s12889-017-4849-8
Puusa, A. (2008). Käsiteanalyysi tutkimusmenetelmänä. Premissi, 3(4), 36–42.
Pönkkö, A. 1999. Vanhemmat ja lastentarhanopettajat päiväkotilasten minäkäsityksen tukena [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Studies in Sport, Physical Education and Health 62. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7924-9
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M. -K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A., & Hjelt, H. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa - Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Julkaisut 15:2019). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/app/uploads/2019/09/KARVI_1519.pdf
Repo, L., Paananen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M.-K., Eskelinen, M., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Hjelt, H., & Marjanen, J. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 toimeenpanon arviointi: varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt (Julkaisut 16:2018). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Salminen, J., & Poikonen, P.-L. (2022). Opetussuunnitelma pedagogisena työvälineenä. T Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen & P. Eerola-Pennanen (Toim.), Valloittava varhaiskasvatus. Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia (3. korjattu ja laajennettu painos) (s. 57–76). Vastapaino.
Sando, O. J., Kleppe, R., & Sandseter, E. B. H. (2021). Risky play and children’s well-being, involvement and physical activity. Child Indicators Research, 14, 1435–1451. https://doi.org/10.1007/s12187-021-09804-5
Sedentary Behaviour Research Network. (2012). Standardized use of the terms “sedentary” and “sedentary behaviours”. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism, 37, 540–542.
Sirén-Tiusanen, H. (1996). Saako lapsi nukkua, liikkua ja elää omassa rytmissään. Näkökulmia nuorimpien päiväkotilaisten kuormittuvuuteen [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Jyväskylän yliopiston julkaisuja 315.
Soini, A. (2015). Always on the move? Measured physical activity of 3-year-old preschool children [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Studies in Sport, Physical Education and Health 216. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6029-2
Soini, A., Kettunen, T., Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Villberg, J., & Poskiparta, M. (2012). Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen aktiivisuus. Liikunta & Tiede, 49(1), 52–58. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201304241489
Soini, A., Tammelin, T., Sääkslahti, A., Watt, A., Villberg, J., Kettunen, T., Mehtälä, A., & Poskiparta, M. (2014). Seasonal and daily variation in physical activity among three-year-old Finnish preschool children. Early Child Development and Care,184, 589–601. https://doi.org/10.1080/03004430.2013.804070
Soini, A., Watt, A., & Sääkslahti, A. (2021). Finnish pre-service teachers’ perceptions of perceived competence in early childhood physical education. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(12), 6454. https://doi.org/10.3390/ijerph18126454
Soini, A., Takalo, S., Kalari, J., & Iivonen, S. (2023). Physical education in Finnish early childhood teacher education – curricula and preservice teachers’ perceptions. Journal of Early Childhood Education Research, 12(1), 6–31.
Sollerhed, A. C., Grønholt Olesen, L., Frøberg, K., Soini, A., Sääkslahti, A., Kristjánsdóttir, G., Vilhjámsson, R., Fjørtoft, I., Larsen, R., & Ekberg, J. E. (2021). Movement and physical activity in policy documents for early childhood education and care in the five Nordic countries. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 13226. https://doi.org/10.3390/ijerph182413226
Stiglic, N., & Viner, R. M. (2019). Effects of screentime on the health and well-being of children and adolescents: a systematic review of reviews. BMJ Open, 9(1), 1–15. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2018-023191
Stodden, D., Lakes, K. D., Côté, J., Aadland, E., Benzing, V., Brian, A., Draper, C. E., Ekkekakis, P., Fumagalli, G., Laukkanen, A., Mavilidi, M. F., Mazzoli, E., Neville, R. D., Niemistö, D., Rudd, J., Sääkslahti, A., Schmidt, M., Tomporowski, P. D., Tortella, P., … Pesce, C. (2021). Exploration: an overarching focus for holistic development. Brazilian Journal of Motor Behavior, 15(5), 301–320. https://doi.org/10.20338/bjmb.v15i5.254
Storli, R., & Sandseter, E. B. H. (2019). Children’s play, well-being and involvement: how children play indoors and outdoors in Norwegian early childhood education and care institutions. International Journal of Play, 8(1), 65–78. https://doi.org/10.1080/21594937.2019.1580338
Sääkslahti, A. (2005). Liikuntaintervention vaikutus 3–7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän -ja verisuonitautien riskitekijöihin [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2105-0
Sääkslahti, A. (2018). Liikunta varhaiskasvatuksessa (2. uudistettu painos). PS-Kustannus.
Sääkslahti, A., Niemistö, D., Nevalainen, K., Laukkanen, A., Korhonen, E., & Finni Juutinen, T. (2019). Päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteys lasten motorisiin taitoihin. Liikunta & Tiede, 56(2–3), 77–83. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201906263460
Sääkslahti, A., Mehtälä, A., & Tammelin, T. (Toim.) (2021). Piilo - Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta. Kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 398. https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/Piilo_tulosraportti-1.pdf
Telama, R., Yang, X., Leskinen, E., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Tammelin, T., Viikari, J. S. A., & Raitakari, O. T. (2014). Tracking physical activity from early childhood through youth into adulthood. Medicine & Science in Sports & Exercise, 46, 955–962.
Timmons, B. W., Naylor, P. J., & Pfeiffer, K. A. (2007). Physical activity for preschool children – how much and how? Applied Physiology, Nutrition and Metabolism, 32, 122–134. https://doi.org/10.1139/H07-112
Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-411-5
Tortella, P., Ceciliani, A., Fumagalli, G., Jidovtseff, B., Wainwright, N., Fjørtoft, I., Sigmundsson, H., Haga, M., Sgro, F., Lipoma, M., & Sääkslahti, A. (2021). Children’s outdoor movement education: Position statement. Journal of Physical Education and Sport, 21(Suppl. 1), 451–462. https://doi.org/10.7752/jpes.2021.s1046
Tremblay, M., Gray, C., Babcock, S., Barnes, J., Bradstreet, C. C., Carr, D., Chabot, G., Choquette, L., Chorney, D., Collyer, C., Herrington, S., Janson, K., Janssen, I., Larouche, R., Piskett, W., Power, M., Sandseter, E. B. H., Simon, B., & Brussoni, M. (2015). Position statement on active outdoor play. International Journal of Research in Public Health, 12(6), 6475–6505. https://doi.org/10.3390/ijerph120606475
Tutkimuseettinen neuvottelukunta [TENK] (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012). Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Valli, P. (2022). Learner at the heart of curriculum: Theoretical analysis of core curriculum in Finland. European Journal of Curriculum Studies, 7, 83–102.
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä̈ tekemistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016: 21). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-410-8
Vitikka, E., Krokfors, L., & Rikabi, L. (2016). The Finnish National Core Curriculum: Design and development. Teoksessa H. Niemi, A. Toom & A. Kallioniemi (Toim.), Miracle of Education: The Principles and Practices of Teaching and Learning in Finnish Schools. (2. uudistettu painos). Sense publishers. Ebook Central Academic Complete International Edition.
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S., & Sulonen, H. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset (Julkaisut 24:2018). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_Perusteet-ja-suositukset_web.pdf
Webster, E., Martin, C., & Staiano, A. 2019. Fundamental motor skills, screen-time, and physical activity in preschoolers. Journal of Sport and Health Science, 8(2), 114–121., https://doi.org/10.1016/j.jshs.2018.11.006
World Health Organization [WHO]. (2019). Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. World Health Organization. https://apps.who.int/iris/handle/10665/311664
World Health Organization [WHO]. (2020). WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. World Health Organization. https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128
Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista (1989). https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf
Young, M. (2013). Overcoming the crisis in curriculum theory: a knowledge-based theory. Journal of Curriculum Studies, 45(2), 101–118. https://doi.org/10.1080/00220272.2013.764505
