Parental participation in two-year pre-primary education trial
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.145157Keywords:
two-year pre-primary education, two-year pre-primary education trial, early childhood education, parental participationAbstract
This study examines the Ministry of Education and Culture implemented two-year pre-primary education trial (2021–2024) in Finland from parents' perspective. The trial involved children aged four to seven from selected municipalities around the country. The aim of the present study is to describe the experiences of the participating children’s parents related to the trial and their own participation in the cooperation with the pre-primary staff. Parental participation has been studied relatively little in Finnish early childhood education (ECE). The data consists of individual and group interviews with altogether 16 parents, collected using semi-structured interviews and analyzed with qualitative content analysis. The results show that parents have mostly positive experiences about the trial. The parents perceived their child’s participation in it as an opportunity for their development and as reinforcement for the child’s learning trajectory. On the other hand, the communication regarding the experiment, and the expectations and obligations directed at families, were perceived as unclear, and the resources targeted to the experiment insufficient. Some of the parents did not perceive notable differences in the pre-primary activities during the trial in comparison to their previous experiences on ECE and pre-primary. The parents were quite committed to the trial, even though they felt their involvement in it was more minimal what they had wished for. Parental experiences of the participation were associated with both feelings of trust and some uncertainties. The results of the study can be used in making further improvements in the two-year pre-primary education. In addition, the findings contribute towards developing practices for communication between ECE staff and the children’s parents.
References
Ahola, R., & Valkonen, S. (2024). Työhyvinvointi ja pitovoima muuttuvassa varhaiskasvatustyössä. Journal of Early Childhood Education Research, 13(3), 105–140. https://doi.org/10.58955/jecer.146503
Alasuutari, M., Karila, K., Alila, K., & Eskelinen, M. (2014). Vaikuta varhaiskasvatukseen: Lasten ja vanhempien kuuleminen osana varhaiskasvatuksen lainsäädäntöprosessia (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja -selvityksiä 2014:13). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75257
Anthony, C. J., & Ogg, J. (2019). Parent involvement, approaches to learning, and student achievement: Examining longitudinal mediation. School Psychology, 34(4), 376–385. https://doi.org/10.1037/spq0000282
Arksey, H., & Knight, P. (1999). Interviewing for social scientists. An introductory resource with examples. Sage Publications. https://doi.org/10.4135/9781849209335
Berlinski, S., Galiani, S., & Gertler, P. (2009). The effect of pre-primary education on primary school performance. Journal of Public Economics, 93(1–2), 219–234. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2008.09.002
Broström, S. (2016). A dynamic learning concept in early years’ education: A possible way to prevent schoolification. International Journal of Early Years Education, 25(1), 3–15. https://doi.org/10.1080/09669760.2016.1270196
Bubikova-Moan, J., Næss Hjetland, H., & Wollscheid, S. (2019). ECE teachers’ views on play-based learning: A systematic review. European Early Childhood Education Research Journal, 27(6), 776–800. https://doi.org/10.1080/1350293X.2019.1678717
Can, J. (2025). Lasten siirtymäresurssit ja -pääomat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtymissä (JYU Dissertations 925) [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto].https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0687-1
Cohen, L., Manion, L., & Morrison, K. (2018). Research methods in education (8. painos). Routledge.
Creswell, J.W., & Creswell, J. (2018). Research design: Qualitative, quantitative, and mixed methods approaches (5. painos). Sage Publications.
Devlieghere, J., Li, Y., & Vandenbroeck, M. (2020). Beyond the veil of parents: Deconstructing the concept of parental involvement in early childhood education and care. Early Years, 42 (4–5), 587–598. https://doi.org/10.1080/09575146.2020.1840526
Epstein, J. L. (2010). School, family, and community partnerships: Caring for the children we share. Phi Delta Kappan, 92(3), 81–96. https://doi.org/10.1177/003172171009200326
Eskola, J., & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino.
Euroopan komissio. (2021a). Compulsory education in Europe – 2021/22. Euroopan unionin julkaisutoimisto. https://data.europa.eu/doi/10.2797/659411
Euroopan komissio. (2021b). Education and training monitor 2021: Education and well-being. Euroopan unionin julkaisutoimisto. https://data.europa.eu/doi/10.2766/743550
Formosinho, J. (2021). From schoolification of children to schoolification of parents? – Educational policies in COVID times. European Early Childhood Education Research Journal, 29(1), 141–152. https://doi.org/10.1080/1350293X.2021.1872677
García Yeste, C., Lastikka, A-L., & Petrenas Caballero, C. (2013). Comunidades de aprendizaje. Scripta Nova: Revista electrónica de geografía y ciencias sociales, 17(427), 741–798. http://www.ub.edu/geocrit/sn/sn-427/sn-427-7.htm
Goble, P., Hanish, L. D., Martin, C. L., Eggum-Wilkens, N. D., Foster, S. A., & Fabes, R. A. (2016). Preschool contexts and teacher interactions: Relations with school readiness. Early Education and Development, 27(5), 623–641. http://dx.doi.org/10.1080/10409289.2016.1111674
Hakyemez-Paul, S., Pihlaja, P., & Silvennoinen, H. (2018). Parental involvement in Finnish day care – what do early childhood educators say? European Early Childhood Education Research Journal, 26(2), 258–273. https://doi.org/10.1080/1350293X.2018.1442042
Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K., Semi, R., & Siimes, U. (2016). Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.
Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (2008). Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus.
Holappa, A-S., Costiander, K., Haanpää, S., Kola-Torvinen, P., & Packalen, P. (2019). Kaksivuotinen esiopetus. Alustava selvitys 2019 (Raportit ja selvitykset 2019:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kaksivuotinen-esiopetus
Hujala, E., Backlund-Smulter, T., Koivisto, P., Parkkinen, H., Sarakorpi, H., Suortti, O., Niemelä, T., Kuronen, I., Knubb-Manninen, G., Smeds-Nylund, A., Hietala, R., & Korkeakoski, E. (2012). Esiopetuksen laatu (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61). Koulutuksen arviointineuvosto.
Kangas, J., Lastikka, A-L., & Karlsson, L. (2021). Voimauttava varhaiskasvatus: Leikkivä, osallinen ja hyvinvoiva lapsi. Otava.
Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Sirvio, K., Hjelt, H., & Fonsén, E. (2022). ”Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä”: Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä työn haasteista ja mahdollisuuksista. Kasvatus ja aika, 16(2), 72–89. https://doi.org/10.33350/ka.109089
Karikoski, H., & Tiilikka, A. (2020). Eheä kasvunpolku – haaste yhteistyölle. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.), Varhaiskasvatuksen käsikirja (s. 78–94). PS-kustannus.
Karila, K., Kosonen, T., & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf
Kataja, E., Partio, L., Ranta, R., Setälä, A., & Tarkka, K. (2018.) Osallisuutta, osallistumista vai osallistamista? Käsiteviidakosta kohti selkeyttä. Teoksessa M. Rautiainen (toim.), Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa (s. 44–54). Jyväskylän yliopisto.
Kauppinen, A., & Alasuutari, M. (2018). Esiopetusvuoden palvelukokonaisuudet lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Journal of Early Childhood Education Research, 7(1), 147–169. https://journal.fi/jecer/article/view/114089
Kinos, J., & Palonen, T. (2013). Selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:5). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-213-5
Koivula, M., & Sevón, E. (2024, 10. toukokuuta). Yhteistyötä ja yhteishuolenpitoa kodin ja varhaiskasvatuksen välillä? [blogikirjoitus]. Tutkittua varhaiskasvatuksesta. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2024/05/10/yhteistyota-ja-yhteishuolenpitoa-kodin-ja-varhaiskasvatuksen-valilla/
Krippendorff, K. (2004). Content analysis: An introduction to its methodology. Sage Publications.
Kyrönlampi, T., Böök, M. L., & Karikoski, H. (2020). Obstacles to dialogic encounters between parents and staff in pre-primary school. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 437–455. https://journal.fi/jecer/article/view/114141
Kyrönlampi, T., & Karikoski, H. (2017). Osallisuus esiopetuksessa on vanhemman oikeus. Kasvatus & Aika, 11(3), 96–99. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68728
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta (1046/2020). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201046
Lavanti, L., Kuusisto, A., & Harju-Luukkainen, H. (2025). ECEC: Personnel perspectives on supporting families with an immigrant background living in Finland. Teoksessa S. Phillipson, W. Goff, & S. Garvis (toim.), Handbook on Families and Education: Theory, Research and Practice (s. 176–190). Edward Elgar. https://doi.org/10.4337/9781035300686.00020
Ma, X., Shen, J., Krenn, H. Y., Hu, S., & Yuan, J. (2016). A meta-analysis of the relationship between learning outcomes and parental involvement: During early childhood education and early elementary education. Educational Psychology Review, 28(4), 771–801. https://doi.org/10.1007/s10648-015-9351-1
Murphy, C., Matthews, J., Clayton, O., & Cann, W. (2021). Partnership with families in early childhood education: Exploratory study. Australasian Journal of Early Childhood, 46(1), 93–106. https://doi.org/10.1177/1836939120979067
Mäkinen, A., & Hakulinen, T. (2016). Vanhempien osallisuus lastenneuvolan laajassa terveystarkastuksessa. Tutkiva Hoitotyö, 14(4), 21–30.
Nivala, E. (2008). Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys [Väitöskirja, Kuopion yliopisto]. Snellman-instituutti.
Nivala, E., & Ryynänen, S. (2013). Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 14, 9–41. https://doi.org/10.30675/sa.122317
OECD. (2018). Education at a Glance 2018: OECD Indicators. OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/eag-2018-en
Ojala, M. (2015). Varhaiskasvatus, esiopetus ja koulun alku lapsen oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta (Tutkimuksia 368). Helsingin yliopisto.
Onnismaa, E-L., & Paananen, M. (2019). Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmatradition muotoutuminen Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (toim.), Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia (s. 189–220). Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118695
Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 (Määräykset ja ohjeet 2018:3a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet
Opetushallitus. (2021). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet 2021 (Määräykset ja ohjeet 2021:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kaksivuotisen-esiopetuksen-kokeilun-opetussuunnitelman-perusteet
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2020, 17. joulukuuta). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulaki hyväksyttiin – kokeilu alkamaan elokuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://okm.fi/-/kaksivuotisen-esiopetuksen-kokeilulaki-hyvaksyttiin-kokeilu-alkamaan-elokuussa
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021, 20. tammikuuta). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilukunnat valittiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://okm.fi/-/kaksivuotisen-esiopetuksen-kokeilukunnat-valittiin
Patton, K., & Winter, K. (2022). Children’s agentic capacity, schoolification and risk: Competing discourses and young children’s experiences in pre-school settings. Journal of Curriculum Studies, 54(5), 647–664. https://doi.org/10.1080/00220272.2022.2113916
Perander, K., Metso, T., & Liimatainen, E. (2024). Vanhempien barometri. Varhaiskasvatus vai esiopetus. Onko hyvä varhaiskasvatus lottovoitto? Vanhempien näkemyksiä varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, kotien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta. Suomen Vanhempainliitto, Förbundet Hem och Skola i Finland. https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2025/08/Vanhempien_barometri_varhaiskasvatus_ja_esiopetus.pdf
Perusopetuslaki (1040/2014). Laki perusopetuslain muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141040
Pietilä, I. (2010). Ryhmä- ja yksilöhaastattelun diskursiivinen analyysi. Kaksi aineistoa erilaisina vuorovaikutuksen kenttinä. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen (toim.), Haastattelun analyysi (s. 212–214). Vastapaino.
Pramling Samuelsson, I., & Pramling, N. (2011). Didactics in Early Childhood Education: Reflections on the volume. Teoksessa N. Pramling & I. Pramling Samuelsson (toim.), Educational Encounters: Nordic Studies in Early Childhood Didactics (s. 243–256). Springer. https://doi.org/10.1007/978-94-007-1617-9_13
Puroila, A-M., & Kinnunen, S. (2017). Selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78/2017). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-487-0
Purola, K. (2025). Parental participation in early childhood education and care: Experience of interaction and an enhancement of social connectedness (Dissertationes Universitatis Helsingiensis; 52/2025) [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. http://hdl.handle.net/10138/590390
Purola, K., Harju-Luukkainen, H., & Kangas, J. (2021). Parental perspective in the Finnish early childhood education. Teoksessa S. Garvis, S. Phillipson, H. Harju-Luukkainen & A.R. Sadownik (toim.), Parental engagement and early childhood education around the world (s. 90–98). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780367823917-8
Purola, K., & Kuusisto, A. (2021). Parental participation and connectedness through family social capital theory in the early childhood education community. Cogent Education, 8(1), 1–14. https://doi.org/10.1080/2331186X.2021.1923361
Puusa, A. (2020). Haastattelutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät (s. 103–117). Gaudeamus.
Qu, S. Q., & Dumay, J. (2011). The qualitative research interview. Qualitative Research in Accounting & Management, 8(3), 238–264. https://doi.org/10.1108/11766091111162070
Rautamies, E., Laakso, M.-L., & Poikonen, P.-L. (2011). Haastavasti käyttäytyvä lapsi: Kodin ja päivähoidon kasvatusyhteistyö koetuksella. Teoksessa T. Aro & M.-L. Laakso (toim.), Taaperosta taitavaksi toimijaksi: Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen (s. 192–215). Niilo Mäki instituutti.
Rutanen, N., & Laaksonen, K. (2020). Äitien luottamuksen rakentuminen kasvattajiin varhaiskasvatuksen aloituksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 349–372. https://journal.fi/jecer/article/view/114137
Ruusuvuori, J., & Tiittula, L. (2017). Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja (s. 46–86). Vastapaino.
Sarvimäki, M., Alasuutari, M., Harjunen, O., Holvio, A. Izadi, R., Kalland, M., Kuusiholma-Linnamäki, J., Laakso, M-J., Lerkkanen, M-K., Muhonen, H., Räsänen, P., Salmela-Aro, K., Saranko, L., Sulkanen, M., & Upadyaya, K. (2023). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu: Väliraportti (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:19). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-971-4
Siniharju, M. (2007). Esiopetuksen laatu ja merkitys. Vanhempien ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan opettajien arvioimana (Arviointi 1/2007). Opetushallitus.
Sulkanen, M., Kuusiholma-Linnamäki, J., Alasuutari, M., Saranko, L., & Lerkkanen, M-K. (2023a). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022. Osaraportti 1: Kokeiluasiakirjojen laadinta, arviointi ja käyttöönotto (JYU Reports, 21). Jyväskylän yliopisto. https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/21
Sulkanen, M., Kuusiholma-Linnamäki, J., Alasuutari, M., Saranko, L., Muhonen, H., & Lerkkanen, M-K. (2023b). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022. Osaraportti 2: Kokeilun järjestämistavat, toiminta lapsiryhmissä sekä oppimisen polun jatkumot ja siirtymät (JYU Reports, 22). Jyväskylän yliopisto. https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/22
Särkelä-Kukko, M. (2014). Osallisuuden eriarvoisuus ja eriarvoistuminen. Teoksessa A. Jämsén & A. Pyykkönen (toim.), Osallisuuden jäljillä (s. 34–50). Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry.
TENK. (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023 (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023). Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tökkäri, V. (2018). Fenomenologisen, hermeneuttis-fenomenologisen ja narratiivisen kokemuksen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa J. Toikkanen, & I. A. Virtanen (toim.), Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö (s. 64–84). Lapland University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-310-940-7
Valtioneuvosto. (2019). Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 10.12.2019 (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31). Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540
Venninen, T., Leinonen, J., Rautavaara-Hämäläinen, M., & Purola, K. (2011). "Lähes aina haettaessa sanotaan, että ihan ok päivä - mitä se lopulta tarkoittaa?": Lasten vanhempien ja henkilökunnan osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa (Työpapereita 2011:2). Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.
Vuorenmaa, M. (2016). Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät (Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1631) [Artikkeliväitöskirja, Tampereen yliopisto]. Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0019-7
White, E. J., Rutanen, N., Marwick, H., Amorim, K. S., Karagiannidou, E., & Herold, L. K. M. (2020). Expectations and emotions concerning infant transitions to ECEC: International dialogues with parents and teachers. European Early Childhood Education Research Journal, 28(3), 363–374. https://doi.org/10.1080/1350293X.2020.1755495
Xu, M., Kushner Benson, S. N., Mudrey-Camino, R., & Steiner, R. P. (2010). The relationship between parental involvement, self-regulated learning, and reading achievement of fifth graders: A path analysis using the ECLS-K database. Social Psychology of Education: An International Journal, 13(2), 237–269. https://doi.org/10.1007/s11218-009-9104-4
