Pre-service Early Childhood Education Teachers´ Animation Projects as a Dialogue within Ecosocial Art Education
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.146260Keywords:
early childhood education, art education, ecosocial education, teacher trainingAbstract
This article is structured around interventions organized within the framework of arts-based action research. In the interventions, pre-service early childhood education teachers worked on an integrative animation project in their music and visual art courses. The students worked on animated films about the United Nations Agenda2030 Sustainable Development Goals. The data for the study consists of the students' animated films (N = 151), anonymous reflections (N = 77) collected at the premiere of the films and responses to an electronic questionnaire (N = 173) completed by the students at the end of the course. We analyzed the data using qualitative content analysis methods. This article critically examines the strategies employed by pre-service teachers to harness the potential of art education in adopting ecosocial education within early childhood education settings. Our data suggests that cross-disciplinary, technology-assisted creative group work has the potential to strengthen student teachers' capacity to address ecosocial education in their future work. However, it is noteworthy that students only reflected on sustainability when specifically asked about it, although the theme featured prominently during the intervention. When asked about the possibilities of artistic work to address ecosocial education, students raised issues related to influencing, agency, materials, and the metaphorical shelter of arts.References
Alasuutari, P. (2011). Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino.
Aarnio-Linnanvuori, E. (2018). How do teachers perceive environmental responsibility Environmental Education Research, 25(1), 46–61. https://doi.org/10.1080/13504622.2018.1506910
Barbour, R. S. (2001). Checklists for improving rigour in qualitative research: A case of the tail wagging the dog? BMJ, 322(1115). https://doi.org/10.1136/bmj.322.7294.1115
Bascopé, M., Perasso, P., & Reiss, K. (2019). Systematic review of education for sustainable development at an early stage: Cornerstones and pedagogical approaches for teacher professional development. Sustainability, 11(3), 719. https://doi.org/10.3390/su11030719
Ben-Eliyahu, A., Moore, D., Dorph, R., & Schunn, C. D. (2018). Investigating the multidimensionality of engagement: Affective, behavioral, and cognitive engagement across science activities and contexts. Contemporary Educational Psychology, 53, 87–105. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2018.01.002
Bertling, J. G. (2015). The art of empathy: A mixed methods case study of a critical place-based art education program. International Journal of Education & the Arts, 16(13). http://www.ijea.org/v16n13/
Biesta, G. J. J. (2014). Beautiful Risk of Education. Routledge.
Biesta, G. J. J. (2017). Letting art teach: Art education after Joseph Beuys. ArtEZPress.
Biesta, G. J. J. (2018). ‘What if? Art education beyond expression and creativity’. Teoksessa C. Naughton, G. Biesta, & D. C. Cole (Toim.), Art, artists and pedagogy (s. 1–10). Routledge. https://doi.org/10.1002/9781118978061.ead058
Brundtland, G. H. (1987). Our common future. Report of the World Commission on Environment and Development. UN Document A/42/427. https://sustainabledevelopment.un.org/content/documents/5987our-common-future.pdf
Buber, M. (1923/1996). I and thou (englanninkielinen käännös W. Kaufmann). Touchstone. (Alkuperäisteos julkaistu 1923).
Cantell, H. (2004). Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus.
Camacho-Morles, J., Slemp, G. R., Pekrun, R., Loderer, K., Hou, H., & Oades, L. G. (2021). Activity achievement emotions and academic performance: A meta-analysis. Educational Psychology Review, 33(3), 1051–1095. https://doi.org/10.1007/s10648-020-09585-3
Carr, W., & Kemmis, S. (1986). Becoming critical: Education, knowledge and action research. Falmer Press.
Chapman, S., & O’Gorman, L. (2022). Transforming learning environments in early childhood contexts through the arts: Responding to the United Nations sustainable development goals. International Journal of Early Childhood, 54(1), 33–50. https://doi.org/10.1007/s13158-022-00320-3
Efland, D., Freedman, K., & Stuhr, P. (1998). Postmoderni taidekasvatus. Eräs lähestymistapa opetussuunnitelmaan. Taideteollinen korkeakoulu.
Eisner, E. W. (2002). The arts and the creation of mind. Yale University Press.
Eskola, J., & Suoranta, J. (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino.
Feriver, Ş., Teksöz, G. (Tuncer), Olgan, R., & Reid, A. (2015). Training early childhood teachers for sustainability: Towards a ‘learning experience of a different kind.’ Environmental Education Research, 22(5), 717–746. https://doi.org/10.1080/13504622.2015.1027883
Foster, R. (2012). The pedagogy of recognition. Dancing identity and mutuality [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Acta Universitatis Tamperensis, 1779. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8958-7
Foster, R. (2017). Nykytaidekasvatus toisintekemisenä ekososiaalisten kriisien aikakaudella. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, 18, 35–56. https://doi.org/10.30675/sa.63484
Foster, R., & Sutela, K. (2024). Taidekasvatus kriisien aikakaudella – toivon ja transformaation mahdollisuuksia. Research in Arts and Education, 2024(3), 1–12. https://doi.org/10.54916/rae.148507
Foster, R., Salonen, A. O., & Sutela, K. (2022). Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys: Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota. Kasvatus, 53(2), 118–129. https://doi.org/10.33348/kvt.115918
Freire, P. (2017). Pedagogy of the oppressed (13. painos). Penguin Classics.
Furu, A-C., Wolff, L., & Suomela, L. (2018). Premisser för hållbarhet i den finländska utbildningen av lärare inom småbarnspedagogik – en kritisk granskning av visioner och verklighet. Utbildning och demokrati, 27(2), 59–80. https://www.oru.se/globalassets/oru-sv/forskning/forskningsmiljoer/hs/humus/utbildning-och-demokrati/2018/nr-2/furu-wolff--suomela---premisser-for-hallbarhet-i-den-finlandska-utbildningen-av-larare-inom-smabarnspedagogik.pdf
Furu, A-C., & Heilala, C. (2021). Sustainability work in progress. Practices and pedagogies in Finnish early childhood education and care teaching practice settings. International Journal of Early Childhood Environmental Education, 8(2), 16–29. https://naturalstart.org/research/ijecee/volume-8-number-2
Furu, A-C., & Valkonen, S. (2021). Gearing up for sustainability education in Finnish early childhood education and care (ECEC): Exploring practices and pedagogies by means of collegial reflection and discussion. International journal of early childhood environmental education, 8(2), 30–42. https://naturalstart.org/research/ijecee/volume-8-number-2
Hart, R. A. (2008). Stepping back from “The Ladder”: Reflections on a model of participatory work with children. Teoksessa A. Reid, B. B. Jensen, J. Nikel, & V. Simovska (Toim.), Participation and learning. Perspectives on education and the environment, health and sustainability (s. 19–31). Springer.
Heikkinen, H. L. T., Kiilakoski, T., Kaukko, M., & Kemmis, S. (2023). Miten muuttaa käytäntöjä ihmisen ja luonnon kannalta kestäviksi? Ekososiaalinen sivistys käytäntöarkkitehtuuriteorian valossa. Kasvatus, 54(1), 64–76. https://doi.org/10.33348/kvt.127187
Heinonen, H. (2025). Matkoja intensiteetteihin. Kuvataidekasvatuksen posthumanistiset tilat ja kuvien todellisuudet [Väitöskirja, Lapin yliopisto]. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 399. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-472-0
Huhmarniemi, M. (2018). Metsäleikkejä kestävään kehitykseen. Teoksessa P. Granö, M. Hiltunen, & T. Jokela (Toim.), Suhteessa maailmaan: ympäristöt oppimisen avaajina (s. 108–132). Lapin yliopistokustannus.
Huhmarniemi, M., & Hiltunen, M. (2018). YTYä esi- ja alkuopetukseen – toimintamalleja ympäristö- ja yhteisötaiteeseen. Teoksessa S. Rusanen, M. Kuusela, K. Rintakorpi, & K. Torkki (Toim.), Mun kuvista kulttuuriin: kuvataidetta esi- ja alkuopetukseen (s. 109–130). Lasten keskus.
Huhmarniemi, M., Hiltunen, M., & Jokela, T. (2020). Pöheikön kutsu. Taideperustaista ympäristökasvatusta pohjoisen luontokulttuurissa. Teoksessa T. Kyrönlampi, K. Mäkitalo, & M. Uitto (Toim.), Esi- ja alkuopetuksen käsikirja (s. 199–222). PS-kustannus.
Huhmarniemi, M., & Jokela, T. (2025). Kuvataidekasvatus kestävyyden vipuvoimana. Research in Arts and Education, 2025(1), 140–164. https://doi.org/10.54916/rae.145623
Huotilainen, M. (2019). Luovuuden merkitys varhaiskasvatuksessa - neurotieteen näkökulma. Teoksessa L. Huhtinen-Hildén & M. Lamppu (Toim.), Sukkasäkkisoittimia ja spontaania kurarumbaa – Luovaa toimintaa varhaiskasvatuksessa (s. 29–39). Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-183-7
Hyvärinen, M. (2010). Haastattelukertomuksen analyysi. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander, & M. Hyvärinen (Toim.), Haastattelun analyysi (s. 90–118). Vastapaino.
Häikiö, T. K. (2020). Aesthetic learning processes in early childhood and early years education: Reflections on educating for sustainable development and use of visual tools and materials. Techne serien - Forskning i slöjdpedagogik och slöjdvetenskap, 27(2), 15–30. https://journals.oslomet.no/index.php/techneA/article/view/3567
Hämäläinen, T., Hiljanen, M., & Rautiainen, M. (2023). Aloittavien opettajaopiskelijoiden näkemys opettajasta ja koulusta kestävään elämäntapaan kasvattajana. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(4), 64–80. https://journal.fi/akakk/article/view/125922
Inwood, H. (2013). Cultivating artistic approaches to environmental learning: Exploring eco-art education in elementary classrooms. International Electronic Journal of Environmental Education, 3(2).
Inwood, H., & Kennedy, A. (2020). Conceptualising art education as environmental activism in preservice teacher education. The International Journal of Art & Design Education, 39(3), 585–599. https://doi.org/10.1111/jade.12308
Jokela, T., & Huhmarniemi, M. (2020). Taideperustainen toimintatutkimus soveltavan taiteen kehittämisen välineenä. Teoksessa T. Jokela, M. Huhmarniemi, & J. Paasovaara (Toim.), Luontokuvaus soveltavana taiteena (s. 39–61). Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja, sarja C. Katsauksia ja puheenvuoroja 66. Lapin yliopisto. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64234
Juntunen, M.-L., & Partti, H. (2020). Addressing Current Challenges in the Finnish School through Music Education: Perspectives from Studies by Heidi Westerlund. Teoksessa T. Laes & L. Hautsalo (Toim.), Remarks on A Visionary’s Journey. An Anthology Celebrating Heidi Westerlund (s. 133–155). Sibelius-Akatemian julkaisuja 18.
Juutinen, J., Siippainen, A., Marjanen, J., Sarkkinen, T., Lundkvist, M., Mykkänen, A., Raitala, M., Rissanen, M., & Ruokonen, I. (2021). Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytila varhaiskasvatuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, 9:2021. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/pedagogisia-jatkumoita-ja-ilmaisun-iloa-viisivuotiaiden-pedagogiikka-ja-taito-ja-taidekasvatuksen-nykytila-varhaiskasvatuksessa
Kairavuori, S., & Niinistö, H. (2024). 5.–6. -luokkalaisten käsitykset Mun Ateneum -ohjelmasta osallisuuden ilmentyminä. Research in Arts and Education, 2024(3), 67–88. https://doi.org/10.54916/rae.143574
Kankkunen, O. (2018). Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa: Kohti yhteisöllistä äänellistä toimijuutta. Studia Musica, 75. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Keto, S., & Foster, R. (2020). Ecosocialization – an ecological turn in the process of socialization. International Studies in Sociology of Education, 30(1–2), 34–52. https://doi.org/10.1080/09620214.2020.1854826
Kemmis, S., & McTaggart, R. (2005). Participatory action research: Communicative action and the public sphere. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (Toim.), The Sage handbook of qualitative research (s. 559–603). Sage Publications.
Kiilakoski, T., & Tervahartiala, M. (2015). Taiteen osallisuus, osallisuuden taide – Tulkintoja taidelähtöisten menetelmien käytöstä koulussa. Sosiaalipedagogiikka, 16, 31–67. https://doi.org/10.30675/sa.122645
Koirikivi, P., Benjamin, S., & Kuusisto, A. (2023). Ekososiaalisesti kestävän kasvatuksen ihanteet ja haasteet. Tarkastelussa toisen asteen opiskelijoitten näkemykset koulukasvatuksen kehittämistarpeista. Kasvatus, 54(2), 145–159. https://doi.org/10.33348/kvt.129146
Kopnina, H. (2014). Revisiting education for sustainable development (ESD): Examining anthropocentric bias through the transition of environmental education to ESD. Sustainable development, 22(2), 73–83. https://doi.org/10.1002/sd.52
Kou, X., Konrath, S., & Goldstein, T. R. 2020. The relationship among different types of arts engagement, empathy, and prosocial behavior. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts, 14(4), 481–492. https://doi.org/10.1037/aca0000269
Krippendorff, K. (2013). Content analysis. An introduction to its methodology. Sage Publications.
Křepelkova, Š., D., Krajhanzl, J., & Kroufek, R. (2020). The influence of interaction with nature in childhood on future pro-environmental behavior. Journal of Baltic Science Education, 19(4), 536–550. https://doi.org/10.33225/jbse/20.19.536
Känkänen, P. (2013). Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-911-4
Känkänen, P., & Rainio, A. P. (2010). Suojassa, mutta näkyvissä – taidelähtöiset menetelmät osallisuuden rakentajina lastensuojelussa. Nuorisotutkimus, 28(4), 4–20.
Laherto, A. (2020). Luonnontiedekasvatuksen muuttuvat tavoitteet: luonnontieteellisestä lukutaidosta kestävyyskasvatukseen, toimijuuteen ja tulevaisuusajatteluun. Ainedidaktiikka, 4(3), 41–63. https://doi.org/10.23988/ad.91998
Laininen, E. (2019). Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(5), 16–38. https://journal.fi/akakk/article/view/84515
Lansdown, G. (2010). The realisation of children’s participation rights: critical reflections. Teoksessa B. Percy-Smith & N. Thomas (Toim.), A Handbook of Children and Young People’s Participation: Perspectives from theory and practice (s. 11–23). Routledge.
Lehtonen, A., Salonen, A. O., & Cantell, H. (2018). Climate change education: A new approach for a world of wicked problems. Teoksessa J. W. Cook (Toim.), Sustainability, human well-being and the future of education (s. 339–374). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-78580-6_11
Lim, B. (2005). Aesthetic experience in a dynamic cycle: Implications for early childhood teachers and teacher educators. Journal of Early Childhood Teacher Education, 25, 367–373. https://doi.org/10.1080/1090102050250411
Lotz-Sisitka, H., Wals, A. E., Kronlid, D., & McGarry, D. (2015). Transformative, transgressive social learning: Rethinking higher education pedagogy in times of systemic global dysfunction. Current Opinion in Environmental Sustainability, 16, 73–80. https://doi.org/10.1016/j.cosust.2015.07.018
Lundy, L. (2007). ‘Voice’ is not enough: conceptualising Article 12 of the United Nations Convention on the Rights of the Child. British Educational Research Journal, 33(6), 927–942. https://doi.org/10.1080/01411920701657033
MacLure, M. (2013). Classifcation or wonder? Coding as an analytic practice in qualitative research. Teoksessa R. Coleman & J. Ringrose (Toim.), Deleuze and research methodologies (s. 164–183). Edinburgh University Press. http://www.jstor.org/stable/10.3366/j.ctt1g0b6xx.13
Manninen, J., & Nokelainen, R. (2021). Ekososiaalinen sivistys haastaa vapaan sivistystyön. Aikuiskasvatus, 41(2), 140–147. https://doi.org/10.33336/aik.109323
Marjokorpi, J., Puustinen, M., Keränen-Pantsu, R., Ikonen, E., & Lamminmäki-Vartia, S. (2025). Näkökulma: luokkahuoneessa. Teoksessa M. Puustinen, J. Marjokorpi, & J. Säntti (Toim.), Erimielisten tila: Vaikeiden aiheiden käsittely opetuksessa (s. 200–209). Gaudeamus.
Maunu, A., & Kiilakoski, T. (2018). Ohjausta osallisuuteen? Sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ammattiin opiskelevien nuorten arjessa. Aikuiskasvatus, 38(2), 112–129. https://doi.org/10.33336/aik.88333
Melasalmi, A., Hurme, T.-R., & Ruokonen, I. (2022). Purposeful and ethical early childhood teacher: The underlying values guiding finnish early childhood education. ECNU Review of Education, 5(4), 1–23. https://doi.org/10.1177/20965311221103886
Mäki, T. (2017). Taiteen tehtävä – esseitä. Into Kustannus.
Nivala, E. (2021). Osallisuuden vahvistaminen yksinäisyyden ehkäisemisenä varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(1), 33–59. https://journal.fi/jecer/article/view/114149/67348
Ojala, A. (2023). Tuottamispohjaisen oppimisen mahdollisuudet peruskoulun ja lukion musiikinopetuksessa. Teoksessa M.-L. Juntunen & H. Partti (Toim.), Musiikkikasvatus muutoksessa (s. 565–585). Sibelius-akatemia. https://taju.uniarts.fi/handle/10024/7961
Opetushallitus. (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2016:1). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2019:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Østergaard, E. (2017). Earth at Rest. Sci & Educ, 26, 557–582. https://doi.org/10.1007/s11191-017-9906-2
Paananen, P. (2023). Ekokriittisen musiikkikasvatuksen tutkimus ja musiikillinen ekolukutaito. Teoksessa M-L. Juntunen & H. Partti (Toim.), Musiikkikasvatus muutoksessa (s. 45–76). Sibelius-Akatemia. https://taju.uniarts.fi/handle/10024/7961
Penfold, L. (2019). Material matters in children’s creative learning. Journal of Design and Science, 5. https://jods.mitpress.mit.edu/pub/bwp6cysy/release/1
Pihkala, P. (2017). Kuinka käsitellä maailman ongelmia? Traagisuus ja toivo ympäristökasvatuksessa. Ainedidaktiikka, 1(1), 2–15. https://doi.org/10.23988/ad.v1i1.65801
Pirilä, K., & Kivi, E. (2005). Otos: Elävä kuva – elävä ääni. Ensimmäinen osa. Like.
Puurula, J., Konst, T., Friman, M., & Koivunen, T. (2022). Suomalaiset korkeakoulut kestävää kehitystä edistämässä. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 23(4), 34–47. https://doi.org/10.54329/akakk.113319
Pääjoki, T. (2011). Lasten taiteellinen toimijuus. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (toim.), Varhaiskasvatuksen käsikirja (s. 109–121). PS-kustannus.
Reunamo, J., & Suomela, L. (2013). Education for sustainable development in early childhood education in Finland. Journal of teacher education for sustainability, 15(2), 91–102. https://doi.org/10.2478/jtes-2013-0014
Rusanen, S. (2007). Taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen: kuvataiteen opintojen kehittäminen lastentarhanopettajien koulutuksessa [Väitöskirja, Taideteollinen korkeakoulu]. Gummerus. https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/0b58d66f-c484-4af1-a7c1-a136affe7f8a/content
Räsänen, M. (2008). Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Taideteollinen korkeakoulu.
Salonen, A. O. (2012, 6. lokakuuta). Ekososiaalinen sivistys ‒ mitä se on? [blogikirjoitus]. Artosalonen.com. https://artosalonen.com/ekososiaalinen-sivistys-mita-se-on/
Salonen, A. O., & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4‒15. https://doi.org/10.33336/aik.94118
Salonen, A., & Hakari, S. (2018). Early childhood educators and sustainability: Sustainable living and its materialising in everyday life. Utbilding & Demokrati, 27(2), 81–102. https://doi.org/10.48059/uod.v27i2.1103
Salonen, A., & Tast, S. (2013). Finnish early childhood educators and sustainable development. Journal of Sustainable Development 6(2), 70–85. https://doi.org/10.5539/jsd.v6n2p70
Shier, H. (2001). Pathways to participation: openings, opportunities and obligations. Children & Society, 15(2), 107–117. https://doi.org/10.1002/chi.617
Siivonen, K., Cantell, H., Ihanainen-Rokio, O., Kurenlahti, M., Laakso, S., Latvala-Harvilahti, P., Pietikäinen, J., & Salonen, A. O. (2024). The means of achieving the sustainability transformation. Teoksessa T. Halonen, K. Korhonen-Kurki, J. Niemelä, & J. Pietikäinen (Toim.), The avenues to sustainability: Key lessons from sustainability science (s. 215–254). Gaudeamus. https://doi.org/10.31885/9789523454903
Skregelid, L. (2020). A call for dissensus in art education! International Journal of Education Through Art, 16(2), 161–176. https://doi.org/10.1386/eta_00024_1
Suominen, A. (2016). Taidepedagogisia, taiteellisia, tutkimuksellisia ja filosofisia perspektiivejä ekososiaaliseen oikeudenmukaisuuskasvatukseen. Teoksessa A. Suominen (toim.), Taidekasvatus ympäristöhuolen aikakaudella – avauksia, suuntia, mahdollisuuksia (s. 8–19). Aalto-yliopiston julkaisusarja – TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI 3/2016. Unigrafia.
Taylor, A. (2017). Beyond stewardship: common world pedagogies for the Anthropocene. Environmental Education Research, 23(10), 1448–1461. https://doi.org/10.1080/13504622.2017.1325452
Taylor, S. (2012). ‘One participant said …’: The implications of quotations from biographical talk. Qualitative Research, 12(4), 388–401. https://doi.org/10.1177/1468794111433086
Thomas, N. (2007). Towards a theory of children’s participation. International Journal of Children’s Rights, 15(2), 199–218. https://doi.org/10.1163/092755607X206489
Timonen, E., & Mäkiranta, M. (2015). Abstrakti materiaalisuus. Ruukku. Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu. http://ruukku-journal.fi/viewpoints/-/blogs/trackback/abstrakti-materiaalisuus
Tolppanen, S., Claudelin, A., & Kang, J. (2020). Pre-service teachers’ knowledge and perceptions of the impact of mitigative climate actions and their willingness to act. Research in Science Education, 51(6), 1629–1649. https://doi.org/10.1007/s11165020-09921-1
Tomka, G. (2013). Reconceptualizing cultural participation in Europe: Grey literature review. Cultural Trends, 22(3–4), 259–264. https://doi.org/10.1080/09548963.2013.819657
Tomperi, T., Hanki, K., Hämeenniemi, K., Hämäri, S., Isopahkala, S., Rissanen, I., & Saurama, A. (2022). Dialogi- ja tunnetaidot opetuksessa. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/dialogi-ja-tunnetaidot-opetuksessa
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Uitto, A., Jeronen, E., & Yli-Panula, E. (2024). Luonnontiedekasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus biologian opetuksessa. Teoksessa A., Uitto., E., Jeronen, & E., Yli-Panula (Toim.), Biologian opetus ja tiedekasvatus kestävän tulevaisuuden edistäjinä (s. 30–79). Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja 27.
United Nations Development Program [UNDP]. (2015). Kestävän kehityksen tavoitteet. https://www.undp.org/fi/finland/kestavan-kehityksen-tavoitteet
Vaistela, K. (2019). Paluu oppimisesta opettamiseen ja kasvatus kohti aikuisuutta. Sosiaalipedagogiikka, 20, 105–109. https://doi.org/10.30675/sa.88599
Venninen, T., Leinonen, J., & Ojala, M. (2010). ”Parasta on kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi”. Lasten osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa. SOCCAn työpapereita 2010:3. http://hdl.handle.net/10138/314819
Virolainen, J. (2015). Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset. Katsaus taiteeseen ja kulttuuriin osallistumiseen, osallisuuteen ja osallistumattomuuteen. Cuporen verkkojulkaisuja, 26. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/kulttuuriosallistumisenmuuttuvatmerkitykset_000.pdf
Virtanen, A., & Rohweder, L. (2008). Kestävä kehitys opetussuunnitelmassa. Teoksessa L. Rohweder & A. Virtanen (toim.), Kohti kestävää kehitystä. Pedagoginen lähestymistapa (s. 44–52). Opetusministeriön julkaisuja 2008:3. www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm03.pdf?lang=fi
Värri, V.-M. (2018). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino.
Wolff, L.-A. (2023). Kestävyyskasvatus ulkona opettamisen lähtökohtana. Teoksessa A. Kaasinen & U. Myllyniemi (Toim.), Ulkonaopettamisen käsikirja (s. 150–157). Santalahti-kustannus.
Yleissopimus lapsen oikeuksista (1989). https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf
Ylirisku, H. (2021). Reorienting Environmental Art Education [Väitöskirja, Aalto yliopisto]. Aalto university publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 9/2021. Unigrafia. https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/43674dc2-307e-487c-8465-bbc21e9cbc0e/content
