Definitions of advanced and special support and the paradox of local decision making
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.159943Keywords:
special education, three-tiered model of support, local decision making, early childhood education and careAbstract
A child has the legal right to be given support instantly when the need for support arises. Since 2022, in Finnish early childhood education and care, support has been given as general, intensified, and special support. Within this national frame, local interpretations are meaningful when defining the practices of a child’s support. The work on local decision-making that comes with law reforms takes a significant amount of time and effort for locally meaningful interpretations to be made from the concepts of the law. The goal of the support reform was originally to promote the continuity of support in the education system. Changes to the basic education act shed new light on how support is organized in early childhood education and care. This research-based discussion paper handles questions raised by the local decision making in child’s support and the meaning and paradoxes of the Finnish education system in the middle of change.
References
Ahtiainen, R., Pulkkinen, J., & Jahnukainen, M. (2021). The 21st century reforms (re)shaping the education policy of inclusive and special education in Finland. Educational Sciences, 11(11). https://doi.org/10.3390/educsci11110750
Eskelinen, M., Paananen, M., Suhonen, E., & Alijoki, A. (2018). Kuntaryhmäkohtaiset ja alueelliset erot tuen järjestelyissä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Teoksessa M-P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, M. Jahnukainen, H. Thuneberg, M. Asikainen, E. Suhonen, A. Alijoki, N. Sajaniemi, J. Reunamo, H-L. Keskinen, & R. Hotulainen (Toim.), Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet (s. 46–51). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 55/2018. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-606-5
Heiskanen, N., & Franck, K. (2023) The paradox of documentation in early childhood special education in Finland and Norway: Exploring discursive tensions in the public debate. Nordic Studies in Education, 43(2), 164–180.
Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M., & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163896/OKM_2022_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Heiskanen, N., & Poikola, M. (2024). Opettajat sen sanovat: kirjaamistaakkaa on pakko vähentää. https://www.mustread.fi/artikkelit/opettajat-sen-sanovat-kirjaamistaakkaa-on-pakko-vahentaa/
Holmas-Lempinen, J. (2024). Varhaiskasvatuksen opettajien minäpystyvyyden kokemukset suhteessa varhaiskasvatuslain mukaisen kolmitasoisen tuen toteuttamiseen [Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202405274000
Järvilinna, P., & Knuters, N. (2024). Varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen mahdollisuuksia ja haasteita. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien näkemyksiä kolmitasoisesta tuesta [Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202405304123
Kannel, L., Kuusiluoma-Linnamäki, J., Harju-Luukkainen, H., Heiskanen, N., Kuusisto, A., & Kulmala, V. (2023). Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut 28:2023. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Karvi_2823_0.pdf
Karila, K., Alasuutari, M., Fjällström, S., & Ruutiainen, V. (2022). Erilaistuvat ja samanlaistuvat kunnat lapsiperheiden palveluympäristöinä. Teoksessa P. Eerola, K. Repo, M. Alasuutari, K. Karila, & J. Lammi-Taskula (Toim.), Lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen monet polut: lasten, perheiden ja politiikan näkökulmia. 31–49. Gaudeamus.
Korolainen, J. (2024). ” Kun tuki kirjataan ylös ja tehdään viralliset päätökset niin se on silloin järjestettävä.” Varhaiskasvatuksen opettajien- ja erityisopettajien näkemyksiä kolmitasoisesta tuesta varhaiskasvatuksessa [Pro gradu –tutkielma, Itä-Suomen yliopisto]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20240410
Laki perusopetuslain muuttamisesta 1090/2024; Opetushallitus. (2025). https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/1090
Linne, T. (2024). Selvitys varhaiskasvatuslain tuen uudistuksen toteutumisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:38.
Lintuvuori, M., Pulkkinen, J., & Heiskanen, N. (2024). Tuki varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa: Mitä tiedämme tuen tarjoamisesta kunnissa? Teoksessa M. Jahnukainen & T. Harrikari (Toim.), Lasten erityishuolto ja –opetus Suomessa. 281–310. Vastapaino.
Mäenpää, H. 2023. Kolmiportainen tuki varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemana: Miten teoria kohtaa käytännön? [Kandidaatin tutkielma, Tampereen yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304274793
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2022: 2a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Opetushallitus. (2025). Oppimisen tuen uudistus - muutosmääräys. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/maaraykset/9499862
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa. https://okm.fi/lapsen-tuki-varhaiskasvatuksessa
Piispanen, V. (2023). ”Ilman aikuisresursseja, ilman lapsille riittäviä ihmisiä, tuki ei ole mahdollista”: Erityisopettajien kokemuksia kolmiportaisesta tuesta ja erityisopettajien yhteistyöstä nivelvaiheessa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen [Pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202304264463
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma (2019, 10. joulukuuta). Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3
Thuneberg, H., Hautamäki, J., Ahtiainen, R., Lintuvuori, M., Vainikainen, M-P., & Hilasvuori, T. (2014). Conceptual change in adopting the nationwide special education strategy in Finland. Journal of Educational Change, 15, 37–56. https://doi.org/10.1007/s10833-013-9213-x
Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J., Keskinen, H-L., & Hotulainen, R. (2018). Tulosten yhteenveto ja suosituksia. Teoksessa M-P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, Jahnukainen, H. Thuneberg, M. Asikainen, E. Suhonen, A. Alijoki, N. Sajaniemi, J. Reunamo, H-L. Keskinen, & R. Hotulainen (Toim.), Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet (s. 3–10). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 55/2018. Valtioneuvoston kanslia.
Vargas-Barón, E. (2016). Policy planning for early childhood care and education: 2000–2014. Prospects, 46, 15–38. https://doi.org/10.1007/s11125-016-9377-2
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2018/540
Vehkakoski, T., & Rantala, A. (2020). Oppilaalle tarjottavan tuen perusteleminen esi- ja perusopetuksessa laadituissa pedagogisissa arvioissa ja selvityksissä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 30(4), 4–21.
Vekki, V. (2024). Tehostettua ja erityistä tukea määrittäviä ja erottavia tekijöitä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa [Julkaisematon pro gradu –tutkielma, Itä-Suomen yliopisto].
Viitala, R., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., & Heiskanen, N. (2021). Tutkimus- ja selvitystiedon kooste kehityksen ja oppimisen tuen sekä inkluusion nykytilasta varhaiskasvatuksessa. Teoksessa N. Heiskanen, M. Neitola, M. Syrjämäki., E. Viljamaa., P. Nevala. M. Riipola, & R. Viitala (Toim.), Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa: selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2021:13. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 12–34. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-829-8
Viljamaa, E., & Takala, M. (2017). Varhaiserityisopettajien ajatuksia työhön kohdistuneista muutoksista. Journal of Early Childhood Education Research, 6(2), 207–229.
