Suomen ulkopolitiikan koulukunnat murroksessa

Kirjoittajat

• Joel Linnainmäki Helsingin yliopisto

Avainsanat:

identiteetit, konstruktivismi, koulukunnat, Nato-jäsenyys, Suomen ulkopolitiikka

Abstrakti

Artikkelissa analysoidaan Suomen kevään 2022 Nato-jäsenyyskeskustelua ulkopoliittisten koulukuntien käsitteen avulla. Tekstissä keskitytään etsimään kilpailevia omakuvia valtioneuvoston selonteoista sekä eduskuntakeskusteluista Anne Clunanin (2009) ja Matti Pesun (2017) ajattelua soveltaen. Clunanin mukaan poliittiset eliitit muodostavat julkiseen keskusteluun keskenään kilpailevia omakuvia, jotka koostuvat näkemyksistä valtion poliittisesta tarkoituksesta sekä statusasemasta. Pesu on täydentänyt tätä määritelmää lisäämällä siihen maailmankatsomukset. Hän rinnastaa omakuvat teoreettisesti ulkopoliittisiin koulukuntiin. Tämän tarkastelun avulla artikkeli löytää ja esittelee neljä kilpailevaa koulukuntaa: euroatlantismin, euroglobalismin, kansallispragmatismin sekä puolueettomuuslinjalaiset.

 

Finnish Foreign Policy Schools of Thought at a Turning Point

This article analyzes Finnish Nato membership debate in the Spring of 2022 through the concept of schools of thought. Anne Clunan (2009) argues that political elites form competing self-images into public debate, which consist of views regarding a state´s political purpose and status. Matti Pesu (2017; 2019) has supplemented this definition by adding worldviews as a third pillar. Pesu equates competing self-images on a theoretical level with schools of thought. This article searches for competing self-images from government white papers and parliamentary debates regarding Nato membership in the Spring 2022. Following Clunan and Pesu the article understands competing self-images as schools of thought. The article finds four rival schools of thought: euroatlanticist, euroglobalist, national-pragmatist and non-alignment.

Keywords: constructivism, Finnish foreign policy, identities, Nato-membership, schools of thought