Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on yksi; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

Kirjoituksen ensimmäiselle sivulle on liitettävä kirjoittajan nimi, arvo, ammatti, toimipaikka, kirjeenvaihto-osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Molemmin puolin anonyymin vertaisarvioinnin jouhevoittamiseksi on toivottavaa, että tekstissä vältettäisiin sanamuotoja tai viittauksia, jotka paljastaisivat kirjoittajan henkilöllisyyden. Kirjoittajan on myös hyvä tarkistaa, ettei tekijän tietoja jää esimerkiksi ylä- tai alatunnisteeseen tai dokumentin ominaisuuksiin.

Artikkeleiksi ja katsausartikkeleiksi tarkoitettuihin käsikirjoituksiin on liitettävä omalle sivulleen 100–150 sanan pituiset suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät sekä englanninkielinen otsikko. Abstraktien alle liitetään artikkelin avainsanat (3–5 kpl) aakkosjärjestyksessä suomeksi ja englanniksi.

Mahdolliset kuvat ja taulukot tulee laatia erillisille papereille puhtaaksi piirrettyinä tai toimittaa sopivassa elektronisessa tiedostomuodossa. Ne tulee otsikoida ja numeroida juoksevasti (Kuva 1, Taulukko 1, Kartta 1 jne.). Excel-kaavioista tulisi toimittaa myös alkuperäinen xls-tiedosto datoineen. Skannatut ym. kuvat toivotaan mahdollisimman korkearesoluutioisina tiff- tai jpg-tiedostoina. Tekstin yhteydessä on osoitettava kunkin kuvan ja taulukon paikka. Kuvien ja taulukoiden mahdollisesta käytöstä tulee keskustella etukäteen päätoimittajien kanssa.

Selittävät viitteet numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan tekstiin alaviitteiksi. Pitkiä alaviitteitä tulisi välttää.

Lähdeluettelo tulee omalle sivulle tekstin loppuun, otsikolla Lähteet. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Viitteiden ja lähteiden merkintä

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin. Kirjallisuusviitteissä ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (Giddens 1979, 76–77). Mikäli tekstillä on kaksi kirjoittajaa mainitaan molempien sukunimet (Agnew & Corbridge 1995, 15–23; vrt. Gaunt & Löfgren 1984) ja useamman kirjoittajan tapauksissa merkitään ensimmäinen nimi ja ym. (ks. Hall ym. 1978). Viitattaessa kahteen tai useampaan lähteeseen sijoitetaan lähteet tärkeysjärjestykseen (Giddens 1979; Hall ym. 1978; ks. myös Alasuutari 1984). Lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.

Lähdeluetteloon merkitään vastaavasti kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi suluissa, julkaisun nimi kursivoituna, mahdollinen julkaisusarja sekä kustannuspaikka (suomeksi) ja kustantaja. Käytettäessä muuta kuin teoksen alkuperäistä laitosta tehdään tekstinsisäinen viittaus käytettyyn laitokseen ja teoksen alkuperäiset julkaisutiedot sisällytetään lähdeluetteloon (esim. Wittgenstein 1999). Teoksiin viitattaessa käytetään siis näitä muotoiluja:

Alasuutari, Pertti (toim.) (1984): Keskustelua laadullisesta sosiaalitutkimuksesta. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, Sarja C 28. Tampere: Tampereen yliopisto.

Agnew, John & Stuart Corbridge (1995): Mastering Space: Hegemony, Territory and International Political Economy. Lontoo & New York: Routledge.

Gaunt, David & Orvar Löfgren (1984): Myter om svensken. Tukholma: Liber.

Giddens, Anthony (1979): Central Problems in Social Theory. Lontoo: Macmillan.

Hall, Stuart, Charles Critcher, Tony Jefferson, John Clark & Brian Roberts (1978): Policing the Crisis. Mugging, the State, and Law and Order. Lontoo: Macmillan.

Wittgenstein, Ludwig (1999/1958): Sinen ja ruskea kirja. Filosofisten tutkimusten esitutkimuksia (1933–1935). Suom. H. Nyman. Helsinki: WSOY.

Tieteellisen tutkielman merkitseminen lähdeluetteloon:

Kukkula, Tanja (2007): Mikä tekee uskonnosta painostavan? Tutkimus uskonnollisen painostuksen kokemuksesta kokijan näkökulmasta. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma, kulttuurien tutkimuksen laitos, julkaisematon. Turku: Turun yliopisto.

Artikkeliin viitattaessa mainitaan kirjoittaja, julkaisuvuosi ja sivunumero (Gergen 1977, 318; Wallerstein 1990, 63). Jos kyseessä on sanoma- tai aikakauslehden “oma” artikkeli/uutinen tms., mainitaan julkaisun nimi (kursivoituna) ja julkaisuvuosi (Newsweek 1965). Ilmestymispäivämäärä on syytä mainita vain, jos sillä on asiayhteyden kannalta erityistä merkitystä (ks. Helsingin Sanomat 23.2.2005).

Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi suluissa, artikkelin nimi lainausmerkeissä, lehden/kirjan nimi kursivoituna, vuosikerta ja ilmestymisnumero suluissa sekä artikkelin sivut. Artikkelien sähköisiin versioihin viitattaessa käytetään artikkelin doi-tunnistetta. Sanoma- ja aikakauslehdistä merkitään ensin julkaisun nimi (kursiivilla), julkaisuvuosi (suluissa), artikkelin/uutisen otsikko, ilmestymispäivämäärä ja mahdolliset sivu- tai osionumerot:

Gergen, Kenneth (1977): “Social psychology as history”. Journal of Personality and Social Psychology, 26(1), 309–320.

Helsingin Sanomat (2005): “Chirac ja Bush olivat eri mieltä EU:n ja Naton roolijaosta”. 23.2.2005, A11.

Newsweek (1965): “Yankee go home”. 16.8.1965, 23–26.

Revkin, Mara (2020): “Competitive Governance and Displacement Decisions Under Rebel Rule: Evidence from the Islamic State in Iraq”. The Journal of Conflict Resolution. DOI: 10.1177/0022002720951864.

Wallerstein, Immanuel (1990): “Culture is the World-System: A Reply to Boyne”. Teoksessa: M. Featherstone (toim.) Global Culture. Lontoo: Sage, 63–65.

Mikäli viitataan välittömästi edellä viitattuun teokseen, merkintä mainittu teos (mt.) tai mainittu artikkeli (ma.) riittää.

Internet-lähteeseen viitattaessa mainitaan dokumentin kirjoittaja (Jisi 1995), tuottaja (White House 2004a; 2004b) tai (näiden puuttuessa) dokumentin nimi (tarkemmin esim. Terrorism Research Center) sekä vuosiluku.

Lähdeluetteloon merkitään dokumentin kirjoittaja/tuottaja, vuosiluku, dokumentin nimi kursivoituna, mahdollinen “tuottamispäivämäärä”, http-osoite ja vierailupäivämäärä:

Cotter, Holland (2018): ”An Enthralling Show of Afro-Atlantic History Illuminates Brazil”. The New York Times, 12.10.2018. Https://nyti.ms/2CcUOyH, 15.10.2018.

Jisi, Wang (1995): Conflit de civilisations: Fondement theorique et significations pratiques. Http://conflits.org/Numeros/19WAN2.html, 31.8.2000.

Terrorism Research Centre. Http://www.terrorism.com, 11.9.2001.

White House (2004a): State of the Union Address, 20.1.2004. Http://whitehouse.gov/stateoftheunion/2004/, 1.3.2005.

White House (2004b): President Bush’s Radio Address, 21.2.2004. Http://whitehouse.gov/news/releases/2004/2/20040221.html, 1.3.2005.

Jos luettelossa esiintyy saman kirjoittajan/tuottajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, merkitään vuosiluvun jälkeen kirjain: (1990a), (1990b), jne.

Artikkeleiden kirjoittajille lähetetään kaksi kappaletta lehteä, muille kirjoittajille yksi. Erillispainoksia ei ole mahdollista jakaa.

Artikkelit

Tieteellisenä artikkelina julkaistaan käsikirjoituksia, joissa kirjoittaja tuo esille uutta tutkimusalaansa liittyvää tietoa. Artikkeleina julkaistaan empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia kirjoituksia.

Artikkelin pituus on enintään 55000 merkkiä välilyönteineen, mikä sisältää abstraktin, avainsanat (3-5 kpl), lähdeluettelon, taulukot, kuviot, liitteet ja alaviitteet. Lisäksi artikkeliin liitetään abstrakti, avainsanat ja artikkelin otsikko myös englanniksi. Artikkelikäsikirjoituksen lukee ja kommentoi kaksi anonyymia vertaisarvioijaa. Artikkelien yhteydessä käytetään TSV:n vertaisarviointitunnusta.

Katsausartikkelit

Katsausartikkeli on varsinaisia artikkeleja hieman vapaampi, tietyn näkökulman omaava teksti tai ajankohtainen, keskusteleva puheenvuoro. Katsausartikkeli voi olla myös tietyn asian, teeman tai teorian temaattinen esittely.

Katsausartikkelin enimmäispituus on 35 000 merkkiä välilyönteineen, mikä sisältää abstraktin, avainsanat (3-5 kpl), lähdeluettelon, taulukot, kuviot, liitteet ja alaviitteet. Lisäksi katsausartikkeliin liitetään abstrakti, avainsanat ja artikkelin otsikko myös englanniksi. Käsikirjoituksen lukee ja kommentoi kaksi anonyymia vertaisarvioijaa, joten myös katsausartikkeleiden yhteydessä käytetään TSV:n vertaisarviointitunnusta.

Keskustelua

Keskustelu-osiossa julkaistaan lyhyitä, vapaamuotoisia puheenvuoroja ja kommentteja ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Myös Kosmopoliksen kannalta kiinnostavien ja tärkeiden tutkijoiden haastatteluja voidaan julkaista. Kirjoituksen enimmäispituus on 20 000 merkkiä välilyönteineen. Päätöksen julkaisemisesta tekee toimitus joko itsenäisesti tai ulkopuolisen arvioitsijan avustamana.

Arvioita

Kirja-arvioita (myös elokuva-arvostelut jne. ovat mahdollisia) toivotaan Kosmopoliksen kannalta kiinnostavista uusista kirjoista. Kirja-arvion enimmäispituus on 12000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arvioissa pyritään välttämään alaviitteiden käyttöä. Muihin kuin arvioitaviin teoksiin voi tarvittaessa viitata, jolloin ne mainitaan lähdeluettelossa.

Lektiot

Lektioiden enimmäispituus on 1500 sanaa. Kirjoituksessa esitellään väitöskirjan keskeisin tieteellinen ja/tai käytännöllinen anti rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen näkökulmasta. Lektio otsikoidaan, ja alaviitteessä annetaan seuraavat tiedot: väitöskirjan otsikko, väitöspäivä ja yliopisto. Lektioissa voi viitata kirjoituksen kannalta oleellisiin lähteisiin, jotka mainitaan kirjallisuusluettelossa.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.