Kun Pohjois-Atlantin liitto politisoitui

Turvallisuuspoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä

Kirjoittajat

• Eerik Kivilahti Jyväskylän yliopisto

Avainsanat:

konstruktivismi, koulukunta, Nato-jäsenyys, politisoituminen, turvallisuuspolitiikka

Abstrakti

Viimeistään Venäjän hyökkäys Krimille vuonna 2014 asetti kansainväliset pelisäännöt uhanalaisiksi. Tässä artikkelissa kysytään, miten Nato on Suomessa politisoitunut tuosta hetkestä lukien eli miten Natolla on tehty Suomessa politiikkaa vuoden 2014 jälkeen. Tähän vastatakseen artikkelissa kehitetään politiikan aspektiteoriasta inspiroitunut turvallisuuspolitiikkatypologia, jota soveltaen Nato-keskustelua jäsennetään jakamalla se sellaisiksi diskursiivisiksi ryhmittymiksi, jotka tekevät oman näköistään politiikkaa Natolla. Aineisto koostuu poliittisen eliitin Nato-argumentaatiosta. Artikkeli tunnistaa ulkopolitiikan koulukuntatutkimusta hyödyntäen aineistosta neljä diskursiivista ryhmää, joista yksi on aiemmalle tutkimukselle tuntematon, vaikkakin aikaisemman tutkimuksen ennakoima. Artikkelin väite on, että kyseinen ryhmä hallitsi Suomen turvallisuuspolitiikan suunnasta käytävää kamppailua vuosina 2014–2022 mutta että tämä hallitseva valta-asema ei kuitenkaan estänyt Naton politisoitumista samalla aikajaksolla. Artikkelissa tunnistetaankin neljä tapaa, joilla Nato on politisoitunut. Näiden empiiristen tutkimustulosten ohella artikkeli pyrkii uudelleenjäsentämään tutkimusalaa tuomalla politiikkaa kamppailuna lukevaa teoriaa aiempaa vahvemmin sen keskiöön.