Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tarkastelua deliberatiivisen demokratian näkökulmasta

Kirjoittajat

• Hannu Salomaa Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.70483/kp.142550

Avainsanat:

Deliberatiivinen demokratia, kansainvälinen politiikka, kansalaisparlamentti, tasa-arvo, ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Abstrakti

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on perinteisesti johdettu eliittilähtöisesti ilman merkittävää julkista keskustelua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 ja Suomen liittyminen sotilas­liitto Natoon ovat kuitenkin muuttaneet näitä keskustelemattomuuden lähtökohtia. Päätöksentekoprosesseja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa luonnehtii kaikesta huolimatta edelleen konsensushakuisuus. Mielipidekyselyissä suurin osa suomalaisista antaa vuosi toisensa jälkeen tukensa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykyisille ratkaisuille. Deliberatiivinen demokratia korostaa avointa, tasa-arvoista ja järkiperäistä julkista harkintaa päätöksenteon kohteena olevista asioista. Tässä katsausartikkelissa tarkastelen deliberatiivisen demokratian soveltamismahdollisuuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa julkisen tiedon saatavuus on nykyisen päätöksentekokulttuurin epäkohdista huolimatta parantunut. Deliberatiivinen demokratia tarjoaa mahdollisuuksia kriittiseen analyysiin mutta samalla myös ideoita kansalaisten aktiivisempaan osallistumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskusteluissa sekä päätöksentekoprosesseissa.

Lähdeviitteet

Ahlbäck, Anders (2011): Soldiering and the making of Finnish manhood – Conscription and masculinity in interwar Finland, 1918–1939. Uniprint.

Beauvais, Edena (2018): ”Deliberation and equality”. Teoksessa: A. Bächtiger, S. J. Dryzek, J. Mansbridge & M. Warren (toim.) The Oxford handbook of deliberative democracy. Oxford University Press.

Bächtiger, Andre & S. John Dryzek, Jane Mansbridge & Mark Warren (2018): ”Deliberative democracy: An introduction”. Teoksessa: A. Bächtiger, S. J. Dryzek, J. Mansbridge & M. Warren (toim.) The Oxford handbook of deliberative democracy. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780198747369.013.50

Chambers, Simone (2012): ”Deliberation and mass democracy”. Teoksessa: J. Mansbridge & J. Parkinson (toim.) Deliberative systems: Deliberative democracy at the large scale. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139178914.004

Christiano, Thomas (2012): ”Rational deliberation among experts and citizens”. Teoksessa: J. Mansbridge & J. Parkinson (toim.) Deliberative systems: Deliberative democracy at the large scale. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139178914.003

Curato, Nicole, Geissel Farrell, Kimmo Grönlund, Patricia Mockler, Jean-Benoit Pilet, Alan Renwick, Jonathan Rose, Maija Setälä & Jane Suiter (toim.) (2021): Deliberative mini-publics. Bristol University Press.

Dryzek, John S. (2000): Deliberative democracy and beyond – Liberal, critics, contestations. Oxford University Press.

Dryzek, John S. (2010): Foundations of frontiers of deliberative governance. Oxford University Press.

Elstub, Stephen & Peter McLaverty (toim.) (2014): Deliberative democracy: Issues and cases. Edinburg University Press.

Ercan, Selen A., Hans Asenbaum, Nicole Curato & Ricardo F. Mendonça (2022): Research methods in deliberative democracy. Oxford University Press.

Eriksen, Erik Oddvar (2011): ”Governance between expertise and democracy: The case of European Security”. Journal of European Public Policy, 18(8), 1169–1189. http://dx.doi.org/10.1080/13501763.2011.615206

Forsberg, Tuomas (2023): ”Suomen ulkopolitiikan tutkimus uudessa murroksessa”. Politiikka, 65(1), 89–100. https://doi.org/10.37452/politiikka.122402

Forsberg, Tuomas (2024): ”Bottom‐up foreign policy? Finland, NATO and public opinion”. Scandinavian Political Studies, 1–25. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12273

Grönlund, Kimmo, Staffan Himmelroos & Lauri Rapeli (2017): ”Talking with like-minded people – Equality and efficacy in enclave deliberation”. The Social Science Journal, 54, 148–158. http://dx.doi.org/10.1016/j.soscij.2016.10.006

Grönlund, Kimmo & Hanna Wass (toim.) (2016): Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. Oikeusministeriö.

Gutmann, Amy & Dennis Thompson (2004): Why deliberative democracy. Princeton University Press.

Hast, Susanna & Noora Kotilainen (toim.) (2024): Sodan pauloissa: Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Gaudeamus.

Haukkala, Hiski (2020): Suuren pelin paluu – Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa. Otava.

Holli, Anne Maria (2015): ”Sukupuoli, valta ja työnjako valiokunnissa”. Teoksessa: T. Raunio & M. Wiberg (toim.) Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Gaudeamus.

Jäntti, Jaakko, Alisa Puustinen & Harri Raisio (2020): ”The security environment has always been complex!”: The views of Finnish military officers on complexity”. Defence Studies, 20(4,) 390–411. https://doi.org/10.1080/14702436.2020.1807337

Joenniemi, Pertti (toim.) (2006): The changing face of European conscription. Ashgate Publishing Limited.

Kalemaa, Kalevi (2014): Sankareita vai pelkureita – suomalaisen aseistakieltäytymisen historia. Tammi.

Kansalaisparlamentti (2023): Kansalaisparlamentti, 27.11.2023. https://www.kansalaisparlamentti.net/

Kekkonen, Jukka (2013): Selvitys Jehovan todistajien vapauttamista asepalveluksen suorittamisesta koskevasta lainsäädännöstä. Puolustusministeriö.

Ketola, Johanna (2024): ”Pieni, miehinen ja sosiaalidemokraattinen: Suomen ulkopolitiikan eliitti” 2000–2023. Kosmopolis, 54(1–2), 42–58.

Kivelä, Lotta (2024): ”Sukupuolittunut turvallisuus: Feministinen analyysi kevään 2022 Nato-keskustelusta suomalaisessa mediassa”. Kosmopolis, 54(3), 49–58. https://doi.org/10.70483/kp.145374

Klinke, Andreas (2014): ”Postnational discourse, deliberation and participation toward global risk governance”. Review of International Studies, 40(2), 247–275. https://doi.org/10.1017/S0260210513000144

Koskimaa, Vesa & Tapio Raunio (2024): ”Effective and democratic policymaking during a major crisis: An in-depth analysis of Finland’s decision to apply for NATO membership after Russia attacked Ukraine”. Journal of European Public Policy, 1–21. https://doi.org/10.1080/13501763.2024.2324013

Kotilainen, Noora & Susanna Hast (2021): ”Suomi ja kriittisen militarismi tarve”. Kosmopolis, 51(4), 27–45.

Kotilainen, Noora & Leena Vastapuu (toim.) (2024): ”Militarismi Suomessa”. Kosmopolis, 54(3).

Laitinen, Kari (2005): Suomalainen asevelvollisuus. Historiallinen kaari, kehitys ja kansallinen olemus. Puolustusministeriön julkaisuja 1/2005. Puolustusministeriö.

Laukkanen, Tiia, Anni Ojajärvi & Teemu Tallberg (toim.) (2017): Puolustuslinjalle – Yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 122. Nuorisotutkimusverkosto.

Limnéll, Jarno (2009): Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa. Julkaisusarja 1. Strategian tutkimuksia No 29. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Mackenzie, Michael K. & Mark E. Warren (2012): ”Two trust-based uses of minipublics in democratic systems”. Teoksessa: J. Mansbridge & J. Parkinson (toim.) Deliberative systems: Deliberative democracy at the large scale. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139178914.006

Maia, Rousiley (2018): ”Deliberative media”. Teoksessa: A. Bächtiger, J. S. Dryzek, J. Mansbridge & M. Warren (toim.) The Oxford handbook of deliberative democracy. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780198747369.013.11

Mäkinen, Juha (toim.) (2013): Asevelvollisuuden tulevaisuus. Julkaisusarja 2. Artikkelikokoelmat 9. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Mickelsson, Rauli (2007): Suomen puolueet. Vastapaino.

Nevala-Nurmi, Seija-Leena (2012): Perhe maanpuolustajana - Sukupuoli ja sukupolvi Lotta Svärd ja suojeluskuntajärjestöissä 1918–1944. Tampereen yliopisto.

Niemi, Mari K. & Elina Noppari (2017): ”Sopuleista someaikaan – Median valta politiikassa”. Teoksessa: M. K. Niemi, T. Raunio & I. Ruostetsaari (toim.) Poliittinen valta Suomessa. Vastapaino.

Niemi, Mari K., Tapio Raunio & Ilkka Ruostetsaari (toim.) (2017): Poliittinen valta Suomessa. Vastapaino.

O'Flynn, Ian (2021): Deliberative democracy. Polity Press.

OECD (2020): Innovative citizen participation and new democratic institutions – Catching the Deliberative Wave. OECD Publishing.

Paloheimo, Heikki (2017): ”Presidentin ja hallituksen muuttuva vallanjako”. Teoksessa: M. K. Niemi, T. Raunio & I. Ruostetsaari (toim.) Poliittinen valta Suomessa. Vastapaino.

Palo research (2023): Osallistuminen pitkäjänteisissä hankkeissa, 26.6.2023. https://paloresearch.fi/

Papadopoulos, Yannis (2012): ”On the embeddedness of deliberative systems: Why elitist innovations matter more”. Teoksessa: J. Mansbridge & J. Parkinson (toim.) Deliberative systems: Deliberative democracy at the large scale. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139178914.007

Parkinson, John (2012): ”Democratizing deliberative systems”. Teoksessa: J. Mansbridge & J. Parkinson (toim.) Deliberative systems: Deliberative democracy at the large scale. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9781139178914.008

Pesu, Matti (2017): Koskiveneellä kohti valtavirtaa: Suomen puolustuspolitiikka kylmän sodan lopusta 2010-luvun kiristyneeseen turvallisuusympäristöön. Puolustusministeriön julkaisuja 1/2017. Puolustusministeriö.

Pesu, Matti (2019): Introducing ideational foreign policy analysis – Explorations of the underlying ideas of Finnish foreign policy. Tampere University Dissertations 108. Tampere University Press.

Puolustusministeriö (2022): Suomalaisten mielipiteitä ulko-, turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Puolustusministeriö.

Puustinen, Alisa, Harri Raisio & Vesa Valtonen (2020): ”Security cafés: A deliberative democratic method to engage citizens in meaningful two-way conversations with security authorities and to gather data”. Teoksessa: H. Lehtimäki, P. Uusikylä & A. Smedlund (toim.) Society as an interaction space: A systemic approach. Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-15-0069-5_15

Raisio, Harri, Alisa Puustinen & Vesa Valtonen (2021): ”Co-creating safety and security? Analyzing the multifaceted field of co-creation in Finland”. International Journal of Mass Emergencies and Disasters, 39(2), 263–291. https://doi.org/10.1177/028072702103900203

Raitasalo, Jyri (2018): ”Puolustuskomiteoista selontekoihin”. Teoksessa: P. Airio, M. Karjalainen & V. Tynkkynen (toim.) Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. 2 painos. Edita.

Rapeli, Lauri (2015): ”Eduskunta ja kansalaismielipide”. Teoksessa: T. Raunio & M. Wiberg (toim.) Eduskunta – Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Gaudeamus.

Raunio, Ari (2018): ”Suomen puolustusvoimien ensimmäinen vuosisata”. Teoksessa: P. Airio, M. Karjalainen & V. Tynkkynen (toim.) Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. 2 painos. Edita.

Raunio, Tapio (2015): ”Politiikkaa yhdentyvässä Euroopassa: eduskunta, EU ja ulkopolitiikka”. Teoksessa: T. Raunio & M. Wiberg (toim.) Eduskunta – Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Gaudeamus.

Raunio, Tapio (2017): ”Euroopan unioni ja kansainvälisyys Suomen politiikassa. Teoksessa: M. K. Niemi, T. Raunio & I. Ruostetsaari (toim.) Poliittinen valta Suomessa. Vastapaino.

Raunio, Tapio (2018): ”Committees in the Finnish Eduskunta – Cross-party cooperation and legislative scrutiny behind closed doors”. Teoksessa: S. T. Siefken & H. Rommetvedt (toim.) Parliamentary committees in the policy process. Routledge.

Raunio, Tapio & Wolfgang Wagner (2020): ”The party politics of foreign and security policy”. Foreign Policy Analysis, 16(4), 515–531. https://doi.org/10.1093/fpa/oraa018

Rinne, Jenni M. (2016): ”How not to talk past each other: The convergence of political representation and deliberation”. Representation, 52(1), 29–41. https://doi.org/10.1080/00344893.2016.1241295

Setälä, Maija (2003): Demokratian arvo – Teoria, käytännöt ja mahdollisuudet. Gaudeamus.

Setälä, Maija (2017): ”Connecting deliberative mini-publics to representative decision making”. European Journal of Political Research, 56, 846–863. https://doi.org/10.1111/1475-6765.12207

Smith, Graham & Maija Setälä (2018): ”Mini-publics and deliberative democracy”. Teoksessa: A. Bächtiger, J. S. Dryzek S. John, J. Mansbridge & M. Warren (toim.) The Oxford handbook of deliberative democracy. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780198747369.013.27

Valtioneuvosto (2024a): Ministerivaliokunnat, ministerityöryhmät ja hallituksen neuvottelut, 3.5.2024. https://valtioneuvosto.fi/tietoa/ministerivaliokunnat-ministerityoryhmat-ja-hallituksen-neuvottelut

Valtioneuvosto (2024b): Uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikka -yliopistokiertue avaa ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia aiheita. Tiedote, 20.2.2024. https://valtioneuvosto.fi/-/uuden-ajan-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka-yliopistokiertue-avaa-ajankohtaisia-ulko-ja-turvallisuuspoliittisia-aiheita

Vanhanen, Henri (2020): Government reports on Finnish foreign and security policy – Relevant but not without problems. Briefing Paper 293. Finnish Institute of International Affairs.

Värttö, Mikko (2022): Reflections on participatory democracy reforms. Tampere University Dissertations 554. Tampere University Press.

Värttö, Mikko, Maija Jäske, Kaisa Herne & Kimmo Grönlund (2021): ”Kaksisuuntainen katu: Poliitikot osallistujina puntaroivassa kansalaiskeskustelussa”. Politiikka, 63(1), 28–53. https://doi.org/10.37452/politiikka.98388

Vastapuu, Leena & Minna Lyytikäinen (2022): Gender equality in Finnish foreign affairs from 2019 to 2022: Independent study commissioned by the Ministry for Foreign Affairs of Finland. Ministry for Foreign Affairs of Finland.

Virta, Sirpa & Minna Branders (2016): ”Legitimate security? Understanding the contingencies of Security and Deliberation”. The British Journal of Criminology, 56, 1146–1164. https://doi.org/10.1093/bjc/azw024

Werkner, Ines-Jacqueline (toim.) (2004): Die Wehrpflicht und ihre Hintergründe – Sozialwissenschaftliche Beiträge zur aktuellen Debatte. Schriftenweise des Sozialwissenschaftlichen Instituts der Bundeswehr Band 2. Verlag für Sozialwissenschaften.

Ylöstalo, Hanna (2012): Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen puolustushallinnossa. Puolustusministeriö.