Parolan panssarimuseo suomalaisen militarismin temppelinä
DOI:
https://doi.org/10.70483/kp.145422Avainsanat:
muistin politiikka, museo, nationalismi, viholliskuvat, yhteiskunnallinen militarisaatioAbstrakti
Tässä katsausartikkelissa tarkastelemme Parolan panssarimuseon perusnäyttelyä sekä vuoden 2023 Taisteleva Ukraina – Venäjän virhearvio? -näyttelyä kriittisen militarismitutkimuksen ja kriittisen museotutkimuksen teoreettisissa viitekehyksissä. Nostamme esiin infrastruktuuriin kätkettyjä militaristisia käytäntöjä ja väitämme, että Parolan panssarimuseon voi ymmärtää militarismin temppelinä Duncan Cameronin (1971) klassisen määritelmän mukaan. Argumenttimme pohjautuu etnografisiin havaintoihimme kahdesta museovierailusta vuonna 2023 sekä vierailuiden pohjalta kirjoittamamme tekstin esiin nostamiin reaktioihin. Vierailujen aikana tarkastelimme muun muassa näytteillepanoa, tilankäyttöä, aihepiiriä, museon kasvatuksellista roolia ja museovieraita. Kysymme, miten Parolan panssarimuseo ylläpitää ja luo kansallismielistä historiakäsitystä militaristisia tarkoituksia varten. Artikkelissa pohditaan myös sitä, kuinka Venäjän valtion aseellista hyökkäystä Ukrainaan on käytetty Suomen militarisoinnin oikeuttamiseen ja viholliskuvan ylläpitämiseen. Miksi militarisaatioprosessit tunnistetaan muualla, mutta ei omassa yhteiskunnassa? Väitämme, että Parolan panssarimuseo ylistää sotaa ja sotateknologiaa, luo viholliskuvia, epäinhimillistää vihollista ja samaan aikaa rakentaa museoalueesta lapsille leikkisää ympäristöä. Tarkastellessamme median reaktioita Parolan panssarimuseoon liittyviin kriittisiin pohdintoihimme päädyimme johtopäätökseen, että museon päätehtävä ei ole ylläpitää demokraattista keskustelua vaan tuottaa autoritaarista mielikuvaa museon toiminnasta kansallisena temppelinä.
Lähdeviitteet
Abungu, George Okello (2019): ”Museums: Geopolitics, decolonisation, globalisation and migration”. Museum International, 71(1–2), 62–71. https://doi.org/10.1080/13500775.2019.1638030
Ahmed, Sara (2000): Strange encounters. Embodied others in postcoloniality. Routledge.
Ahmed, Sara (2012): On being included: Racism and diversity in institutional life. Duke University Press.
Autry, Robyn (2018): ”The political economy of memory: The challenges of representing national conflict at ‘identity-driven’ museums”. Theory & Society, 42, 57–80. https://doi.org/10.1007/s11186-012-9185-5
Bull, Anna Cento, Hans Lauge Hansen, Wulf Kansteiner & Nina Parish (2019): ”War museums as agonistic spaces: Possibilities, opportunities and constraints”. International Journal of Heritage Studies, 25(6), 611–625. https://doi.org/10.1080/13527258.2018.1530288
Caddick, Nick (2018): ”Life, embodiment, and (post-)war stories: Studying narrative in critical military studies”. Critical Military Studies, 7(2), 155–172. https://doi.org/10.1080/23337486.2018.1554942
Cameron, Duncan (1971): ”The museum, a temple or the forum”. Curator, 14(1), 11–24.
Cercel, Cristian (2018): ”The military history museum in Dresden: Between forum and temple”. History & Memory, 30(1), 3–39. https://doi.org/10.2979/histmemo.30.1.02
Davydova-Minguet, Olga (2021): ”Sotamuistia ja muistisotaa: Suomen venäjänkielisten ristiriitainen asemoituminen ylirajaisiin muistimaisemiin”. Teoksessa: A. Rastas & L. Koivunen (toim.) Marginaaleista museoihin. Vastapaino.
Enloe, Cynthia (2015): ”The recruiter and the sceptic: A critical feminist approach to military studies”. Critical Military Studies, 1(1), 3–10. https://doi.org/10.1080/23337486.2014.961746
Euroopan parlamentti (2021): Päätöslauselma sotavankien tilanteesta Armenian ja Azerbaidžanin viimeisimmän konfliktin jälkeen, 20.5.2021. https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2021-0251_FI.html
Galtung, Johan (1990): ”Cultural violence”. Journal of Peace Research, 27(3), 291–305. https://doi.org/10.1177/0022343390027003005
Graham, Stephen (2012): ”When life itself is war: On the urbanization of military and security doctrine”. International Journal of Urban and Regional Research 36(1), 136–155. https://doi.org/10.1111/j.1468-2427.2011.01026.x
Haraway, Donna (1988): ”Situated knowledges: The science question in feminism and the privilege of partial perspective”. Feminist Studies, 14(3), 575–599. https://doi.org/10.2307/3178066
Hast, Susanna & Noora Kotilainen (toim.) (2024): Sodan pauloissa. Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Gaudeamus.
Hautala, Heidi (2021): Twitter, 19.4.2021. https://twitter.com/heidihautala/status/1384176944229486599.
Heartley, Rebecca (2022): ”Warping narrative: Historical representation at the war museum”. The Ascendant Historian 2(1), 32–40.
Howell, Alison (2018): ”Forget ‘militarization’: Race, disability, and the ‘martial politics’ of the police and of the university”. International Feminist Journal of Politics, 20(2), 117–136. https://doi.org/10.1080/14616742.2018.1447310
Hämeen Sanomat (2023): ”Parolan Panssarimuseon näyttelyssä on esillä konkreettinen todiste Ukrainan sodan armottomuudesta. Esillä on muun muassa Kiovaan pyrkineen venäläissotilaan varustusta”. TikTok, 5.7.2023. https://www.tiktok.com/@hameensanomat/video/7252308518244601114
Hämeen Sanomat (2024a): ”Pääkirjoitus: Sotahistoriasta on kerrottava vääristelemättä – Panssarijoukkojen ikivanha tunnus on eri asia kuin natsi-Saksan symboli”. https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6574636
Hämeen Sanomat (2024b): ”Lyhyesti lukijoilta: Tutkijatohtoreiden jutut satavat suoraan Putinin laariin”. 21.2.2024. https://www.hameensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/6576704
Jeskanen, Jenni (2023): ”Venäjällä militarisoiminen näkyy lelukaupassakin”. Helsingin Sanomat, 3.10.2023. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009892911.html
Julkisen sanan neuvosto (JSN) (2024): Päätös 9267/UL/24, 2.10.2024.
Jutilainen, Arno (2024): ”Panssarimuseota syytetään natsismista ja viholliskuvista”. Hämeen Sanomat, 20.2.2024, 4.
Kotilainen, Noora & Susanna Hast (2021): ”Suomi ja kriittisen militarismitutkimuksen tarve”. Kosmopolis, 51(4), 27–44.
Lassheikki, Petri (2023): ”Kävijäryntäyksen Panssarimuseoon aiheuttanut tankkiharvinaisuus sai jatkoaikaa Parolassa”. YLE, 2.10.2023. https://yle.fi/a/74-20052868
Mijatović, Dunja (2021): Letter to the President of the Republic of Azerbaijan, 20.4.2021. https://rm.coe.int/letter-to-mr-ilham-aliyev-president-of-the-republic-of-azerbaijan-by-m/1680a2364c
Molden, Berthold (2016): ”Resistant pasts versus mnemonic hegemony: On the power relations of collective memory”. Memory Studies, 9(2), 125–142. https://doi.org/10.1177/1750698015596014
Moser, Stephanie (2010): ”The devil is in the detail: Museum displays and the creation of knowledge”. Museum Anthropology, 33(1), 22–32. https://doi.org/10.1111/j.1548-1379.2010.01072.x
Mouffe, Chantal (2013): Agonistics: Thinking the world politically. Verso.
Niskanen, Anna-Maria (2024): ”Parolan panssarimuseo haluaa näyttää Ukrainan sodan todellisuuden.” YLE, 24.2.2024. https://yle.fi/a/74-20075670
Parolan panssarimuseo (päiväämätön a): Perusnäyttely, 15.10.2023. https://www.panssarimuseo.fi/nayttelyt/perusnayttely
Parolan panssarimuseo (päiväämätön b): Vaihtuvat näyttelyt, 5.10.2023. https://www.panssarimuseo.fi/nayttelyt/vaihtuvat-nayttelyt
Parolan panssarimuseo (päiväämätön c): Opastukset, 15.10.2023. https://www.panssarimuseo.fi/palvelut/opastukset
Romashov, Vadim & Karim Maïche (2023): ”Parolan panssarimuseo: militaristisesta fetisismistä epäinhimillistämiseen”. Raster, 27.11.2023. https://raster.fi/2023/11/27/parolan-panssarimuseo-militaristisesta-fetisismista-epainhimillistamiseen/
Ryynänen, Sanna (2024): ”Tutkijat joutuivat sanomalehden maalittamiksi”. Raster, 4.6.2024. https://rasterverkosto.wordpress.com/2024/06/04/tutkijat-joutuivat-sanomalehden-maalittamiksi/
Sodaro, Amy (2018): Exhibiting atrocity: Memorial museums and the politics of past violence. Rutgers University Press.
Spivak, Gayatri Chakravorty (1988): ”Can the subaltern speak?”. Teoksessa: C. Nelson & L. Grossberg (toim.) Marxism and the interpretation of culture. University of Illinois Press.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Versiot
- 2024-11-12 (2)
- 2024-11-08 (1)
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Karim Maiche
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Kosmopolis on avoin julkaisu, eli kaikki sisältö on saatavilla vapaasti ja maksutta.
Käyttäjät saavat lukea, ladata, kopioida, jakaa, tulostaa, hakea tai linkittää artikkelien kokotekstejä tai käyttää niitä mihin tahansa lailliseen käyttötarkoitukseen ilman kustantajan tai tekijän lupaa. Lehdessä julkaistavien artikkeleiden ja muiden kirjoitusten tekijänoikeudet noudattavat Creative Commons Attribution 4.0 International -lisenssiä (CC BY 4.0). Lisenssistä löytyy lisätietoa osoitteesta https://creativecommons.org/licenses/by/4.0.
