Suomen Nato-jäsenyyden legitimointi menneisyyttä koskevien käsitysten näkökulmasta

Kirjoittajat

• Miina Kaarkoski
• Teemu Häkkinen Jyväskylän yliopisto
• Helena Kilpeläinen Maanpuolustuskorkeakoulu

DOI:

https://doi.org/10.70483/kp.145565

Avainsanat:

eduskunta, historiapolitiikka, kansalaiskäsitykset, legitimiteetti, Nato

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan Suomen Nato-jäsenyysprosessin legitimiteetin rakentamista parlamentaarisessa keskustelussa ja kansalaisten käsityksissä historiapolitiikan näkökulmasta. Tarkastelu yhdistyy osaksi laajempaa keskustelua militarisaation ilmenemismuodoista suomalaisessa yhteiskunnassa ja militarisaation suhteesta demokraattisiin prosesseihin. Artikkeli laajentaa suomalaista militarismitutkimusta turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päätöksenteon legitimointiin historiapolitiikan kautta. Artikkelissa vastataan kysymykseen siitä, miten menneisyyskäsityksillä on legitimoitu Suomen Nato-jäsenyyttä ja miten jaettu käsitys poliittisilla päättäjillä ja kansalla on ollut. Kysymykseen vastataan tarkastelemalla kahta toisiaan täydentävää aineistoa, jotka mahdollistavat historiakäsityksen tarkastelun yhtäältä poliittisen puheen ja toisaalta kansalaisten käsitysten tasolla. Aineistojen perusteella Suomen Nato-jäsenyys käsitettiin jatkumona Suomen kylmän sodan jälkeiselle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjalle sekä jatkumona Venäjän ulkopoliittisen toiminnan historialle. Toisaalta Nato-prosessi nähtiin katkoksena Euroopan turvallisuuspoliittisessa kehityksessä.

Lähdeviitteet

Berger, Stefan & Christoph Conrad (2015): The past as history: National identity and historical consciousness in modern Europe. Palgrave Macmillan.

Blombergs, Fred (2016): ”Suomen NATO-jäsenyyden edut ja haitat realismin näkökulmasta tarkasteltuna”. Teoksessa: F. Blombergs (toim.) Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Calligaro, Oriane (2015): “Legitimation through remembrance? The changing regimes of historicity of European integration”. Journal of Contemporary European Studies, 23(3), 330–343. https://doi.org/10.1080/14782804.2015.1054794

Dienstag, Joshua Foa (1996): ”’The Pozsgay affair’: Historical memory and political legitimacy”. History and Memory, 8(1), 51–66.

Dolný, Branislav (2011): ”Possible application of deliberative democracy in parliament”. Humaff, 21, 422–436. https://doi.org/10.2478/s13374-011-0041-5

Forsberg, Tuomas (2023): ”Four rounds of the Finnish NATO debate”. Nordic Review of International Studies, 1, 40–49.

Forsberg, Tuomas (2016): ”Suomen Nato-politiikka konstruktivismin näkökulmasta”. Teoksessa: F. Bolmsbergs (toim.) Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Grönholm, Pertti & Heino Nyyssönen (2019): ”Historian käyttö ennen ja nyt – faktana ja fiktiona”. Kosmopolis, 49(3), 7–27.

Halonen, Mia, Pasi Ihalainen & Taina Saarinen (2015): ”Diverse discourses in time and space: Historical, discourse analytical and ethnographic approaches to multi-sited language policy discourse”. Teoksessa: M. Halonen, P. Ihalainen & T. Saarinen (toim.) Language policies in Finland and Sweden: Interdisciplinary and multi-sited comparisons. Multilingual Matters. https://doi.org/10.21832/9781783092710-003

Kalela, Jorma (2004): ”Politics of history and history politics. Some conceptual suggestions as to political aspects of history”. Teoksessa: J. Valenius (toim.) Ajankohta: poliittisen historian vuosikirja 2004. Helsingin ja Turun yliopistot.

Kinnunen, Tiina & Markku Jokisipilä (2012): ”Shiftin images of ‘our wars’. Finnish memory culture of World War II”. Teoksessa: T. Kinnunen & V. Kivimäki (toim.) Finland in World War II. History, memory, interpretations. Brills.

Kivelä, Lotta (2023): Gendered security discourses in Finnish news media during the NATO discussion in 2022. Maisterintutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.

Kivilahti, Eerik (2023): Kun Nato politisoitui. Turvallisuuspoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä. Maisterintutkielma, humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, julkaisematon. Jyväskylän yliopisto.

Kosonen, Jarkko, Alisa Puustinen & Teemu Tallberg (2019): ”Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen – siviilipalvelusvelvollisten ja reservistä eroavien kokemuksia asevelvollisuudesta ja hyvinvointivaltiosta”. Sosiologia, 56(3), 300–319.

Kotilainen, Noora & Susanna Hast (2021): ”Suomi ja kriittisen militarismin tutkimuksen tarve”. Kosmopolis, 51(4), 27–45.

Langenbacher, Eric (2010): ”Collective memory as a factor in political culture and international relations”. Teoksessa: E. Langenbacher & Y. Shassi (toim.) Power and the past. Collective memory and international relations. Georgetown University Press.

van Leeuwen, Theo & Ruth Wodak (1999): ”Legitimizing immigration control: A discourse-historical analysis”. Discourse Studies, 1(1), 83–118. https://doi.org/10.1177/1461445699001001005

McIntosh, Janet (2021): ”Language and the military: Necropolitical legitimation, embodied semiotics, and ineffable suffering.” Annual Review of Anthropology, 50(1), 241–258. https://doi.org/10.1146/annurev-anthro-101819-110258

MTS (2022): Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, Tiedotteita ja katsauksia 1. Puolustusministeriö. https://www.defmin.fi/files/5404/Suomalaisten_mielipiteita_ulko-_ja_turvallisuuspolitiikasta_maanpuolustuksesta_ja_turvallisuudesta.pdf

Nizhnikau, Ryhor (2023): ”Russia’s approach to multilateralism”. Teoksessa: J. Jokela, K. Creutz & A. Saul (toim.) Multilateral cooperation in an era of strategic competition. Options for influence for Finland and the European Union. Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 9. Prime Minister’s Office. https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2023/02/multilateral-competition-in-an-era-of-strategic-competition.pdf

Nurmi, Lauri (2023): Suomen salattu tie Natoon. Into Kustannus.

Olsson, Pia (2024): ”Nukkuva karhu ja rukouksen voima: Ukrainan sodan herättämät tunteet suomalaisten muisti-ideologiassa”. Lähihistoria, 3(1), 159–187. https://doi.org/10.61559/lh.140943

Palonen, Kari (2008): ”Speaking pro et contra. The rhetorical intelligibility of parliamentary politics and the political intelligibility of parliamentary rhetoric”. Teoksessa: S. Soininen & T. Turkka (toim.) The parliamentary style of politics. Valtiotieteellinen yhdistys.

Palonen, Kari (2018): ”A comparison between three ideal types of parliamentary politics: representation, legislation and deliberation”. Parliaments, Estates & Representation, 38(1), 6–20.

Parlamenttisampo (2024): Parlamenttisampo. https://parlamenttisampo.fi/fi

Pekonen, Kyösti (2011): Puhe eduskunnassa. Vastapaino.

Rydel, Jan & Stefan Troebst (2022): ”Introduction”. Teoksessa: J. Rydel & S. Troebst (toim.) Instrumentalizing the past. The impact of history on contemporary international conflicts. De Gruyter Oldenbourg. https://doi.org/10.1515/9783110769791

Salasuo, Mikko (2020): ”Isältä pojalle. Maanpuolustustahto ylisukupolvisena arvona, asenteena ja käytäntönä”. Teoksessa: T. Häkkinen, M. Kaarkoski & J. Tilli (toim.) Maanpuolustustahto Suomessa. Gaudeamus.

Sirén, Torsti (2009): State agent, identity and the “new world order”. Reconstructing Polish defence identity after the Cold War era. Väitöskirja, strategian laitos. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Sirén, Torsti (2016): ”Suomen Nato-jäsenyys liberalismin näkökulmasta tarkasteltuna”. Teoksessa Blonbergs F. (toim.) Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia. Maanpuolustuskorkeakoulu.

Shepherd, Laura (2018): ”Militarisation”. Teoksessa: R. Bleiker (toim.) Visual global politics. Routledge.

Särkkä, Iro (2019): Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Väitöskirja. Valtiotieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.

Reyes, Antonio (2011): ”Strategies of legitimization in political discourse: From words to actions”. Discourse & Society, 22(6), 781–807. https://doi.org/10.1177/0957926511419927

Tepora, Tuomas (2017): ”Toisen maailmansodan muistokulttuuri – kommunikatiivisesta muistamisesta kulttuuriseen muistiin”. Teoksessa: T. Tallberg, A. Ojajärvi & T. Laukkanen (toim.) Puolustuskannalla – yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.

Tikka, Juha-Pekka (2022.). ”Näin kokoomus on linjannut Suomen Nato-jäsenyydestä”. Verkkouutiset, 13.4.2022. https://www.verkkouutiset.fi/a/nain-kokoomus-on-linjannut-suomen-nato-jasenyydesta/

Tilli, Jouni (2009): ”Tiloja, linjauksia, retoriikkaa: historiapolitiikan ulottuvuuksia”. Historiallinen aikakauskirja, 107(3), 280–287.

Torsti, Pilvi (2003): Divergent stories, convergent attitudes: A study of the presence of history, history textbooks and the thinking of youth in post-war Bosnia and Herzegovina. Taifuuni.

Valtioneuvosto (2022a): Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. VNS 1/2022 vp. Valtioneuvosto. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_1+2022.pdf

Valtioneuvosto (2022b): Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. VNS 3/2022 vp. Valtioneuvosto. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_3+2022.pdf

Vapamaa, Eemeli (2023): Sotilaallisesti liittoutunut valtio. Suomen Nato-optio ja miksi se käytettiin. Maisterintutkielma. Ýhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Turun yliopisto.

Vastapuu, Leena, Saara Särmä, Noora Kotilainen & Susanna Hast (2024): ”Kuinka militarisoitunut Suomi on? Militarisaation tarkistuslista”. Teoksessa: S. Hast & N. Kotilainen (toim.) Sodan pauloissa. Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Gaudeamus.

Verovšek, Peter J. (2016): ”Collective memory, politics, and the influence of the past: The politics of memory as a research paradigm”. Politics, Groups, and Identities, 4(3), 529–543. https://doi.org/10.1080/21565503.2016.1167094

Wiesner, Claudia, Taru Haapala & Kari Palonen (2017): Debates, rhetoric and political action: Practices of textual interpretation and analysis. Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1057/978-1-137-57057-4

Wang, Zheng: ”Historical memory as a variable: Two analytic frameworks”. Teoksessa: J. Rydel & S. Troebst (toim.) Instrumentalizing the past. The impact of history on contemporary international conflicts. De Gruyter Oldenbourg. https://doi.org/10.1515/9783110769791-002

YLE (2022): ”Eduskunta äänesti Suomen Natoon hakemisen puolesta selvin luvuin 188–8 – Haavisto: ’Pulinat pois, tänä iltana allekirjoitetaan hakemuskirje Natoon’”. YLE, 16.5.2022. https://yle.fi/a/3-12446945