Taidelähtöiset menetelmät työyhteisön kehittämisessä. Projektitoiminta uudenlaisen työn peilinä
DOI:
https://doi.org/10.17409/kpt.v1i1.96Abstrakti
The aim of this paper is to analyze and identify the possibilities of art-based action in a project organization. The writers of the article use the project they were involved in as an example; in that long-term project the focus was on the question of art-based methods and their influence in working life. The research showed that art-oriented activities can make different organizational cultures more visible and open to further discussion and working life development. The conflicts, that origin from the diverging concepts toward work, art, collaboration, and management, were dealt through art. As an analytical method, for example an expressive evaluation model has been used. Through that model it was found that artistic action can help to reach the so called interpretative layer, which is hard to reach only with traditional development methods. In future the organizational structures become lose and experts gather together through common interests in projects, and to perceive the interpretative layer in the working community helps to open up the otherness of the colleague, and also to one’s own preconceptions.Lähdeviitteet
Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J.: Suomen työelämä vuonna 2030. Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. TEM raportteja 14/2012, Helsinki. http://www.tem.fi/files/33103/TEMrap_14_2012.pdf (luettu 14.10.2013)
Alasoini, T. (2012). Kohti luovuuden ja innovaatioiden aikaa. Hahmotelmia työelämän tulevista muutos- ja kehittämishaasteista. Teoksessa Pälvi Rantala ja Satu-Mari Korhonen (toim.): Uutta osaamista luomassa. Työelämän kehittäminen taiteen keinoin. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Arvokas työelämä (2013). Työelämän kehittämisen tausta-analyysi ja haastatteluaineisto. Julkaisematon käsikirjoitus.
Arvokas työelämä -verkkosivu. Http://www.luovasuomi.fi/soveltavataide/arvokastyoelama.
Berthoin Antal, A. & Strauss A.(2013a). Artistic interventions in organisations: Finding evidence of valuesadded. Creative Clash Report. Berlin: wzb http://www.creativeclash.eu/wp-content/uploads/2013/03/Creative- Clash-Final-Report-WZB-Evidence-of-Value-Added- Artistic-Interventions.pdf.
Von Brandenburg, C. (2013). Metodinkehittäminen projektissa ArtGoesWork. Teoksessa Carita Pettersson (toim.): ArtGoes Work. Yrkeshögskolan Novia, Vaasa.
Darsø, L. (2004). Artful Creation. Learning-Tales of Arts-in-Business. Samfundslitteratur, Denmark.
Heimonen, K. (2012a) Taiteilija astuu toiselle kentälle. Teoksessa Pälvi Rantala ja Satu-Mari Korhonen (toim.): Työelämän kehittäminen taiteen keinoin. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Heimonen, K. (2012b). Koska olet. Taidetoiminta muistisairaitten hoitokodissa. Tutkimuksia ja raportteja 4. Helsingin Diakonissalaitos, Helsinki. (https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/Raportti4_2012_Heimonen_netti.pdf )
Heimonen, K., Jansson, S-M & Rantala, P. (2013). Näkökulmien paikantamista: tanssijan, pedagogin ja yhteiskuntatieteilijän dialogia taiteesta ja työstä. Teoksessa Pälvi Rantala ja Satu-Mari Jansson (toim.): Taiteesta toiseen. Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Hiltunen, M. & Rantala, P. (2015, tulossa). Creating Art-Based Approaches in Working Life Development: the shift from success to significance. Hyväksytty julkaisuun IJETA – International Journal of EducationThrough Art.
Jansson, S-M (2014). Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja -metodologioita. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 2/2014, Helsinki.
Kallio, A., Oikarinen, T. & Pässilä, A. (2013). Expressive evaluation with theatrical images. Proceedings of the Participatory Innovation Conference, 367–37, Lahti. http://www.lut.fi/documents/27578/292022/PIN-C+2013_Proceedings_HQ.pdf/17fa385b-cc30-4ae4-82a6-59308a80d503 (luettu 17.10.2013)
Korhonen, P. (2013). Taiteen ja työelämän välissä. Teoksessa Taide ja työ – rakenteita ja osaamista. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu.
Känkänen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelutyössä: kohti tilaa ja kokemuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Laine, P. (2012). Mitä taide ja luovat menetelmät tekevät tehokkaassa työelämässä? Teoksessa Piia Laine (toim.): Luovuutta työhön. Taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin ja työnohjauksen välineinä. UNIpress, Helsinki.
Liikanen H-L (2010). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelma 2010–2014 – ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OPM1.pdf (luettu 2.9.2014)
Pässilä, A. (2012). Reflexive model of Research-Based Theatre. Processing innovation at the Crossroad of Theatre, Reflection and Practice-Based Innovation Activities. Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Rantala, K. & Sulkunen, P. (2006). Esipuhe. Teoksessa Kati Rantala ja Pekka Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus, Helsinki.
Rantala, P. ja Jansson, S-M (toim.) (2013). Taiteesta toiseen. Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Rantala, P. (2011). Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöihin: prosessianalyysi. Julkaisussa Anu-Liisa Rönkä & al. (toim.): Taide käy työssä. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti.
Rönkä, A-L & al. (toim.) (2011). Taide käy työssä. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti.
Rönkä, A-L (toim.) & al. (2013). Taidetta työelämään – Valtakunnallisen TAIKA-hankekokonaisuuden toimenpiteet ja tulokset. PDF-julkaisu osoitteessa http://blogs.helsinki.fi/taika-hanke/files/2009/02/Taidetta-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n.pdf (luettu 10.9.2014).
Schreyögg, G. & Geiger, D. (2006). Developing organizational narratives: a new dimension in knowledge management. Julkaisussa Renzl, Birgit; Matzler, Kurt & Hinterhuber, Hans (toim.): The future of knowledge management. Palgrave Macmillan, Hampshire, UK.
Sjöblom, S.(2006). Kohti projektoitunutta julkishallintoa. Teoksessa Kati Rantala ja Pekka Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus, Helsinki.
TEM: Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.
Valkokari, K. (2009). Yhteisten tavoitteiden ja jaetun näkemyksen muodostuminen kolmessa erityyppisessä verkostossa. VTT Publications 715, Espoo. http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2009/P715.pdf (luettu 15.10.2013)
Valkokari, K.; Hyötyläinen, R.; Kulmala, H.; Malinen, P.; Möller, K. & Vesalainen, J. (toim.) (2009). Verkostot liiketoiminnan kehittämisessä. WSOYpro, Helsinki.
Virkkunen, J. & Tenhunen, E. (2007). Eri alojen asiantuntijoiden työpanoksen yhdistävän toimintakonseptin kehittäminen – tapaus liikuntavammaisten ja neurologisesti sairaiden lasten erityisoppilaitos. Julkaisussa Konsepti - toimintakonseptin uudistajien verkkolehti 2007:4:1, 1–27. http://www.muutoslaboratorio.fi/files/Eri_alojen_asiantuntijoiden.pdf (luettu 15.10.2013)
Warpenius, K. (2006). Näkymätön näyttö – vaikuttavuusarvioinnin pulmat paikallisprojekteissa. Teoksessa Kati Rantala ja Pekka Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus.
Alasoini, T. (2012). Kohti luovuuden ja innovaatioiden aikaa. Hahmotelmia työelämän tulevista muutos- ja kehittämishaasteista. Teoksessa Pälvi Rantala ja Satu-Mari Korhonen (toim.): Uutta osaamista luomassa. Työelämän kehittäminen taiteen keinoin. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Arvokas työelämä (2013). Työelämän kehittämisen tausta-analyysi ja haastatteluaineisto. Julkaisematon käsikirjoitus.
Arvokas työelämä -verkkosivu. Http://www.luovasuomi.fi/soveltavataide/arvokastyoelama.
Berthoin Antal, A. & Strauss A.(2013a). Artistic interventions in organisations: Finding evidence of valuesadded. Creative Clash Report. Berlin: wzb http://www.creativeclash.eu/wp-content/uploads/2013/03/Creative- Clash-Final-Report-WZB-Evidence-of-Value-Added- Artistic-Interventions.pdf.
Von Brandenburg, C. (2013). Metodinkehittäminen projektissa ArtGoesWork. Teoksessa Carita Pettersson (toim.): ArtGoes Work. Yrkeshögskolan Novia, Vaasa.
Darsø, L. (2004). Artful Creation. Learning-Tales of Arts-in-Business. Samfundslitteratur, Denmark.
Heimonen, K. (2012a) Taiteilija astuu toiselle kentälle. Teoksessa Pälvi Rantala ja Satu-Mari Korhonen (toim.): Työelämän kehittäminen taiteen keinoin. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Heimonen, K. (2012b). Koska olet. Taidetoiminta muistisairaitten hoitokodissa. Tutkimuksia ja raportteja 4. Helsingin Diakonissalaitos, Helsinki. (https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/Raportti4_2012_Heimonen_netti.pdf )
Heimonen, K., Jansson, S-M & Rantala, P. (2013). Näkökulmien paikantamista: tanssijan, pedagogin ja yhteiskuntatieteilijän dialogia taiteesta ja työstä. Teoksessa Pälvi Rantala ja Satu-Mari Jansson (toim.): Taiteesta toiseen. Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Hiltunen, M. & Rantala, P. (2015, tulossa). Creating Art-Based Approaches in Working Life Development: the shift from success to significance. Hyväksytty julkaisuun IJETA – International Journal of EducationThrough Art.
Jansson, S-M (2014). Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja -metodologioita. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 2/2014, Helsinki.
Kallio, A., Oikarinen, T. & Pässilä, A. (2013). Expressive evaluation with theatrical images. Proceedings of the Participatory Innovation Conference, 367–37, Lahti. http://www.lut.fi/documents/27578/292022/PIN-C+2013_Proceedings_HQ.pdf/17fa385b-cc30-4ae4-82a6-59308a80d503 (luettu 17.10.2013)
Korhonen, P. (2013). Taiteen ja työelämän välissä. Teoksessa Taide ja työ – rakenteita ja osaamista. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu.
Känkänen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelutyössä: kohti tilaa ja kokemuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Laine, P. (2012). Mitä taide ja luovat menetelmät tekevät tehokkaassa työelämässä? Teoksessa Piia Laine (toim.): Luovuutta työhön. Taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin ja työnohjauksen välineinä. UNIpress, Helsinki.
Liikanen H-L (2010). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelma 2010–2014 – ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OPM1.pdf (luettu 2.9.2014)
Pässilä, A. (2012). Reflexive model of Research-Based Theatre. Processing innovation at the Crossroad of Theatre, Reflection and Practice-Based Innovation Activities. Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Rantala, K. & Sulkunen, P. (2006). Esipuhe. Teoksessa Kati Rantala ja Pekka Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus, Helsinki.
Rantala, P. ja Jansson, S-M (toim.) (2013). Taiteesta toiseen. Taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lapin yliopisto, Rovaniemi.
Rantala, P. (2011). Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöihin: prosessianalyysi. Julkaisussa Anu-Liisa Rönkä & al. (toim.): Taide käy työssä. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti.
Rönkä, A-L & al. (toim.) (2011). Taide käy työssä. TAIKA-hankkeen (ESR) julkaisu. Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti.
Rönkä, A-L (toim.) & al. (2013). Taidetta työelämään – Valtakunnallisen TAIKA-hankekokonaisuuden toimenpiteet ja tulokset. PDF-julkaisu osoitteessa http://blogs.helsinki.fi/taika-hanke/files/2009/02/Taidetta-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n.pdf (luettu 10.9.2014).
Schreyögg, G. & Geiger, D. (2006). Developing organizational narratives: a new dimension in knowledge management. Julkaisussa Renzl, Birgit; Matzler, Kurt & Hinterhuber, Hans (toim.): The future of knowledge management. Palgrave Macmillan, Hampshire, UK.
Sjöblom, S.(2006). Kohti projektoitunutta julkishallintoa. Teoksessa Kati Rantala ja Pekka Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Gaudeamus, Helsinki.
TEM: Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.
Valkokari, K. (2009). Yhteisten tavoitteiden ja jaetun näkemyksen muodostuminen kolmessa erityyppisessä verkostossa. VTT Publications 715, Espoo. http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2009/P715.pdf (luettu 15.10.2013)
Valkokari, K.; Hyötyläinen, R.; Kulmala, H.; Malinen, P.; Möller, K. & Vesalainen, J. (toim.) (2009). Verkostot liiketoiminnan kehittämisessä. WSOYpro, Helsinki.
Virkkunen, J. & Tenhunen, E. (2007). Eri alojen asiantuntijoiden työpanoksen yhdistävän toimintakonseptin kehittäminen – tapaus liikuntavammaisten ja neurologisesti sairaiden lasten erityisoppilaitos. Julkaisussa Konsepti - toimintakonseptin uudistajien verkkolehti 2007:4:1, 1–27. http://www.muutoslaboratorio.fi/files/Eri_alojen_asiantuntijoiden.pdf (luettu 15.10.2013)
Warpenius, K. (2006). Näkymätön näyttö – vaikuttavuusarvioinnin pulmat paikallisprojekteissa. Teoksessa Kati Rantala ja Pekka Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus.
Tiedostolataukset
Lisätiedostot
Julkaistu
2015-10-14
Viittaaminen
Rantala, P., Heimonen, K., & Rönkä, A.-L. (2015). Taidelähtöiset menetelmät työyhteisön kehittämisessä. Projektitoiminta uudenlaisen työn peilinä. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 1(1). https://doi.org/10.17409/kpt.v1i1.96
Numero
Osasto
Artikkelit
