Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Signumiin voi kirjoittaa artikkeleita, seminaari- ja konferenssiraportteja, haastatteluja, kirja-arvosteluja ja puheenvuoroja. Käsikirjoituksia voi tarjota lehteen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käsikirjoitukset toimitetaan sähköpostitse word-, rtf- tai vastaavina tiedostoina päätoimittajalle, joka päättää niiden julkaisemisesta. 

Lehden toiminta perustuu toimituskunnan työhön. Toimituskunta lähettää palautetta tekstistä. Kirjoittajaa voidaan pyytää muokkaamaan tekstiään ennen julkaisua, minkä lisäksi toimituksella on oikeus korjata huomaamansa kirjoitusvirheet, tehdä otsikointia ja stilisoida tekstiä. Taittoversioita ei lähetetä enää kommentoitavaksi vaan muutokset tehdään käsikirjoitukseen.

Toimitus pidättää itsellään oikeuden toimituksellisiin muutoksiin. Lehdelle lähetettyä aineistoa ei säilytetä eikä palauteta.

Artikkeleissa tulee olla

• pääotsikko
• tiivistelmänä toimiva ingressi 4–5 virkettä: artikkeliin johdatteleva teksti, joka houkuttelee lukemaan artikkelin. Se kertoo otsikkoa enemmän, mitä juttu sisältää.
• abstrakti (tiivistetty versio koko artikkelista, joka sisältää kaikista tärkeimmän artikkelin sisältämän informaation: lukijan tulisi pelkästään lukemalla abstrakti, saada kuva artikkelin kokonaisuudesta)
• asiasanoja 4–5
• kirjoittajien tiedot siinä järjestyksessä kuin ne halutaan lehteen
  • liitä artikkeliin kaikkien kirjoittajien sähköpostiosoite ja organisaatio.
• tekstissä tulee olla väliotsikoita, jotka helpottavat lukemista
• kuvat ja taulukot ovat tervetulleita, mutta eivät välttämättömiä.
  • kirjoittajan tulee aina selvittää kuvien käyttöoikeus artikkelissa ja ilmoittaa kuvaajan nimi.

Artikkeleissa tulee olla pääotsikko, tiivistelmänä toimiva ingressi (4–5 virkettä) ja tekstissä väliotsikoita. Kuvat ja taulukot ovat tervetulleita, mutta eivät välttämättömiä. Artikkelien alkuun sijoitetaan abstrakti ja kirjoittajan tiedot siinä järjestyksessä kuin ne halutaan lehteen. Alaviitteitä tekstissä ei käytetä.

Kuvista

Signumissa voidaan hyödyntää kaikenlaisia kuvia, mutta suurempikokoiset kuvatiedostot (yli 500 kt) ovat parempia taiton kannalta. Alkuperäinen kuva alkuperäisessä formaatissa on aina paras vaihtoehto. Näytönkaappauskuvat kannattaa ottaa suuremmilta työpöytänäytöiltä, jos mahdollista. Grafiikan kohdalla alkuperäinen tiedosto (powerpoint, excel, pdf tms.) on yleensä riittävä, tiedostomuotoa ei tarvitse muuttaa.

Kuvista tulee ilmoittaa kuvaajan tiedot ja edellytämme, että kirjoittajat selvittävät itse lähettämiensä kuvien julkaisemisoikeuden ja lisenssin. 

Pituudesta

Artikkeleiden pituus voi vaihdella n. 2000–15 000 merkkiä. Hyvänä ohjemittana perusartikkelille on noin 10 000 merkkiä. Kokonaisuuden ratkaisee kuitenkin aihe, sillä esim. monimutkaisesta teknisestä aiheesta tai mittavasta projektista on vaikea kirjoittaa vain muutamaa sivua.

Vuoden 2026 aikataulu

1/2026 deadline käsikirjoitusten jättämiselle 1.2., lehti julkaistaan maaliskuussa.
2/2026 deadline käsikirjoitusten jättämiselle 5.4., lehti julkaistaan toukokuussa.
3/2026 deadline käsikirjoitusten jättämiselle 23.8., lehti julkaistaan syys/lokakuussa. (painettu)
4/2026 deadline käsikirjoitusten jättämiselle 1.11., lehti julkaistaan joulukuussa.

Julkaiseminen

Kaikki artikkelit julkaistaan verkkoversioina. 

Ennen julkaisemista, pyydetään sähköpostilla kuittaus julkaisusopimukseen.

Signum on lähtökohtaisesti Open Access -lehti, joka käyttää TSV:n tarjoamaa OJS-järjestelmää. Jos kirjoittaja haluaa rinnakkaistallentaa tekstinsä julkaisuarkistoon, tulee käyttää kustantajan pdf-versiota. Rinnakkaistallennustietoihin tulee lisätä lehden verkko-osoite. Lehden artikkelit julkaistaan lisenssillä Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen (CC  BY-NC-SA 4.0).

Kuvista ja artikkeleista ei makseta palkkiota.

Viittauskäytännöt

Signumissa ei käytetä alaviitteitä, ei lähteiden merkitsemiseen eikä huomautuksiin. Tekstin sisäisiä lähdeviitteitä käytetään.

Tekstin sisällä:

Viitataan koko julkaisuun: (Marjanen, 2016)

Viitataan tiettyyn kohtaan julkaisussa: (Holmila & Mikkonen, 2015, 47)

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, tekstin sisäiseen viitteeseen laitetaan "ensimmäinen tekijä ym.": (Swarr ym., 2011, 64)

Saman tekijän/tekijöiden samana vuonna julkaistut lähteet erotetaan nimekkeen aakkosjärjestyksessä a,b,...: (Virtanen, 2024a; Virtanen, 2024b)

Käännetyssä teoksessa merkitään myös alkuperäinen julkaisuvuosi (huom! tämä on sääntö, josta välillä poiketaan): (Bourdieu, 1980/1985, s. 34–35)

Lähdeluettelossa

Lähdeviitteiden käyttötapa perustuu APA-viittaustyyliin seuraavasti:

Monografia (myös e-kirja)

Jackson, L. M. (2019). The psychology of prejudice: From attitudes to social action (2nd ed.). Washington, D.C.:  American Psychological Association. https://doi.org/10.1037/0000168-000

Kokoomateoksessa artikkeli

Pihlaja, P. (2025) Inklusiivinen varhaiskasvatus - ilo ja toivo. Teoksessa A. Lastikka, O. Arvola, J. Kangas & M. Haanpää (Toim.), Avaimia yhteiseen ymmärrykseen: kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Gaudeamus, 51–77.

Lehtiartikkeli

Malmivaara, A. (2024). Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointi. Kasvun tuki -aikakauslehti, 4(2), 75-80. https://doi.org/10.61259/kt.154699

Merkitkää lähteisiin artikkeleiden DOIt näkyviin.

Jos julkaisun päivämäärää ei ilmoiteta, käytetään lyhennettä n.d., joka on lyhenne englannin kielen sanoista "no date"

Tekoälyn käyttö

Generatiivisen tekoälyn käyttö on sallittua, mutta sen käytön tulee olla hyvän tieteellisen käytännön mukaista. Sitä voi käyttää ideoimisen apuna, rakenteen muokkaamisessa tai kielenhuollon apuna. Tekoälyn tuottamaa tekstiä ei saa esittää omana tuotoksenaan. Artikkelin lopussa on ilmoitettava, millä tavalla tekoälyä on käyttänyt. Generatiivista tekoälyä ei voi käyttää lähteenä.